Jottei kellään ois orpo olo, tarvis enemmän duoo ku sooloo.

Tänään oli hyvä päivä, kun saatiin tokotreeniseuraa ja apua :) Pakkasin molemmat koirat autoon ja suuntasin sulalle kentälle Sohvin kanssa. Konnan kanssa tehtiin ruutua, luoksetulon pysäytyksiä, kakeja ja seuraamista. Ruutua tehtiin pallon kanssa joko niin, että vietiin pallo Konnan kanssa ruutuun tai vaihtoehtoisesti Sohvi vei pallon ruutuun. Aluks lähetin alle 10 metristä ja seuraavat varmaan neljä kertaa noin 30 metristä. Konna lähti kuin tykin suusta ja juoksi täysiä ruutuun hakemaan palloa. Tästä on hyvä jatkaa! Sitten luoksetulon pysäytyksiä takapalkalla, eka pysäytys meni hyvin ja sen jälkeen vaihdellen hyvin ja hyvin huonosti :D Treeniä treeniä vaan! Tehtiin kisanomainen seuraaminen, jossa oli kaikki muut käännökset ja vauhdinmuutokset paitsi juoksussa käännökset. Aika läheisriippuvainen tuo on ja kerran askelsiirtymissä astui mun jalalle ja taaksepäin peruutus oli aika huonon löysä, muuten meni peruskonnamaisesti eli superisti :) Kerrankaan ei tarvinnu huomauttaa kertaakaan kontaktista (vaikka oli aika huonossa vireessä). Sitten vielä kakeja ihan läheltä, koska halusin kuulla jonkun muun mielipiteen niistä!

Sitten oli Nikin vuoro, samalla setillä mentiin tänkin turrikan kanssa. Ensin ruutua ihan samalla systeemillä kuin Konnan kanssa ja meni tosi hyvin. Täytyy siis jatkaa tällä tyylillä ainakin nyt alkuun. Luoksetuloa tehtiin kans takapalkalla, eka luoksetulon pysäytys oli priima. Toisella alkoi jo ennakoimaan niin paljon, että otin läpijuoksuna. Kolmannella sitten ei millään pysähtynyt :D HUHHUH! Neljäs kerta menikin sit vähän paremmin ja pääsin palkkaamaan! Seuraamisessa harjoteltiin perusasennon paikkaa ja muutaman askeleen seuraamista. Hetken Sohvin kanssa juteltuani tulin siihen tulokseen, että kyllä Nikin seuraamisella pärjää ihan hyvin VOIttajaluokassa ja myös EVL:ssä, vaikka se vähän edistäiskin. Meidän tavoite kun on "vaan" se TVA, pisteistä viis. Niin tehtiin sitten vähän seuraamisharjotuksia eikä se nyt niin paha ollu. Täytyy vaan olla tarkka, ettei annan sen rönsyillä ihan miten sattuu, joku roti sentään! Loppuun vielä kakeja takapalkalla, vaikkakin Niki alkaa siitä kääntymään. Josko sitä pikkuhiljaa opettais uudelleen tohon takapalkkaan, se kun vaan on niin pirun kätevä tapa. Pallon kanssa ei kääntyny niin pahasti kun namilla, että ehkä pitäis tehdä ulkona vaan pallolla?

Jep, tällästä tänään. Superkiitos Sohville henkisestä vatvomisesta ja treeniseurasta :)

Ei riemulla rajaa, kun on päästänsä vajaa!

Otsikon kuvaus on kuin suoraan Konnan elämästä, se kuvastaa sitä niin hyvin varsinkin viime sunnuntain agilitytreeneissä :) Konna oli oma villi itsensä ja sillä oli niin kivaa! Karusti taas huomasin, että se on tosi kiinni mun kädessä. Sitä on tosi hankala lähettää kauemmas, täytynee siis harjoitella paljon tätä. Keppejä tehtiin jälleen radassa ja ne meni tosi hienosti. Kontaktit ei sujunu tällä kertaa niin hyvin, kuin viimeks, mutta ihan ok kuitenkin. Kyllä se vaan on niin pätevä agilityhalinois <3 Treeneissä oli niin vähän porukkaa, että lopeteltiin normaalia aikasemmin. Käytin tilaisuuden hyväksi ja tehtiin aksan jälkeen vielä tokoa. Ruutua, luoksaria, seuraamista. Ruutuhommat oli ihan syvältä, Konnalle pitäis tehdä ruutua joka päivä, että se muistais mistä siinä jutussa on kyse. Tällänen silloin tällöin treenaaminen ei oo sen juttu. Luoksetulon stopit tuntuu vihdoin alkavan loksahtaa kohalleen, sekä seisominen että maahanmeno. Seuraaminen on yleisesti hyvää, paitsi että jos Konna kovin innostuu, se alkaa painamaan ja haukkumaan. Lopettaa onneks sen haukkumisen heti käskystä, mutta ei sen tarvis sitä harrastaa ollenkaan. Täytyy puuttua siihen näköjään tiukemmin, kun ei muuten tuota tulosta.

Sunnuntaina olin liikkurina toko-kokeessa ja mun liikkuroiman luokan jälkeen olin kehäsihteerinä VOI-luokassa. Ai että tuli kauhee treeni-into ja samalla ahdistus. Ehkä mekin joskus päästään starttaamaan VOIttajassa...

Maanantaina oli PORSK:n vuosikokous, jossa palkittiin myös vuoden 2011 koirat. Konna oli Vuoden TOKO-koira sijalla 2. ja Sennan Malja sijalla 3. (Sennan Maljassa lasketaan prosentuaalisesti saadut pisteet/täydet pisteet). Tämä oli positiivinen yllätys :)

Tiistaina oli vuorossa jälleen Oreniuksen aksat. Oltiin ekana suoritusvuorossa ja selkeästi hermostutti mua, en tiedä miks :D En vaan pystyny keskittymään ja miettimään rataa kunnolla, kun kiireellä piti hakea koira autosta. Paljon en pysty treeneistä selittämään, pitäis piirtää se rata, että joku vois jotain tajuta mun vuodatuksesta. Kuitenkin, huonosti meni ja jäi paska maku suuhun, kun ei saatu rataa kertaakaan onnistumaan niin, että oisin ollu tyytyväinen. Ja renkaan ongelmat alkoi taas, Niki roiski mistä välistä sattuu... Paska reeni, mutta tulipahan tehtyä!

Keskiviikkona meni sen sijaan hyvin, Nikin kontaktit joutui tehotreeniin. Ja samalla opeteltiin kepeillä persjättöä (tein tän kerran vahingossa paniikissa kisoissa ja tuli kesken pois) sekä valssia keppien jälkeen (mikä on kans ollu Nikille vaikea). Molemmat meni äärettömän hyvin, ei puhettakaan mistään ongelmasta? Ehkä se oppii pikkuhiljaa :)

Torstaina käytiin viimeisen kerran maneesitokoilemassa tälle keväälle, ja päätinkin siks ottaa molemmat koirat mukaan. Ensin Konnan kanssa VOIseuraamista kisanomaisesti liikkurin kanssa. Samaan aikaan maneesin toisessa päässä juoksenteli koira vinkulelun kanssa ja Konna nosti aika paljon kierroksia tästä. Painoi seuraamisessa ja ensimmäisen käännöksen jälkeen alkoi haukkumaan -> kielsin ja otin poskista kiinni, seuraavalla suoralla alkoi haukkumaan -> kielsin ja otin poskista kiinni vähän kovempaa, ja myös juoksuosuudessa sama homma jatkui. Huhhuh. Paikallaan käännökset ja parin askeleen siirtymät pysyi haukkumatta, mutta piippas. Noh, halusin ajatella positiivisesti, että se johtui siitä vinkulelusta (mikä ei kyllä ole syy vaan tekosyy). Konna kun on melko helposti kiihtyvää sorttia, niin sille pitäis tehdä paljon tollasia harjotuksia. Ja mun pitäis pitää sitä paikallaan kauemmin ennen kuin aletaan tekemään mitään, että kerää ittensä (meillä siis rituaalina, että Konna on maassa käskyn alla jonkin aikaa ennen kuin tehdään mitään, eli siis joutuu odottelemaan). Seuraamisen jälkeen liikkeestä istuminen liikkurin kanssa, ja hyvin meni. Sitten otettiin hyppynouto, joka oli täydellinen. Mutta... heti kun Konna näki kapulan liikkurin kädessä (ennen noutoa), sillä meni pasmat sekasin. Kyttäs koko ajan kapulaa ja oli ihan haltioissaan. Näitä meijän on pakko treenata ihan sikana, plaah. Lopuksi otettiin ruutua; vein alustan ruutuun ja tehtiin aluksi alle 10 metrin päästä. Konna oli pihalla kuin lumiukko ja syöksyi syömään kakkaa maneesin maasta. TÄH? Kokeiltiin uudestaan muutamaan otteeseen ja se ei tuntunut tietävän yhtään mistä tässä hommassa on kyse. Tehtiin muutama kerta tosi läheltä ja kun teki oikein -> palkkasin. Söikö se sitä kakkaa epävarmuuttaan vai miksi? Normaalisti ei kiinnitä huomiota kakkakikkareisiin vaikka makais niiden vieressä (koska tietää, että siitä tulee sanomista). Nooh, en ymmärrä. Lopuks tehtiin vielä muutaman luoksetulon pysäytys (seisominen) ja ne sentään onnas!

Sitten oli Nikin vuoro tokoilla. Niki oli ihan jossain omissa svääreissä, todella täpinöissään. Alkuun tehtiin sivulletuloa (appari kattoi oikeen paikan) ja muutaman askeleen seuraamista. Siitä ei meinannu tulla mitään, kävi niin kuumana tälläsestä hinkkaamisesta että teki mitä sattui. Sitten tehtiin kakeja, eikä nekään oikeen sujunu, kun odotti palkkaa niin paljon ja oli jotenkin hermostuneen olonen. Hyppynoudossa kiersi esteen takasin kun tuli takaisin vinosti. Tätä siis myös hinkattiin. Lopuksi ruutua ja sama homma kuin Konnan kanssa. Niki juoksi ruudun etureunaan ja alkoi syömään kakkakikkareita. Menin ruutuun ja heitin kikkareet pois ja kokeiltiin uudestaan. Noh, mitä tekee pölkky; juoksee täysiä sinne, minne mä oli ne kikkareet heittäny. Teki tämän kaks kertaa!!! Helpotin treeniä ja saatiin sitten muutama onnistunutkin toisto. Ai että otti päähän. Just kun viikolla ruudut sujui niin hyvin, että ajattelin sen vihdoin tajuavan sen, mutta ei. Hitto se opi sitä ikinä. MÄ EN OSAA! Päätin, että teen molemmille koirille niin, että seuraavat ruututreenit saa olla sellasia, että ruudussa on lelu ja ne juoksee vaan hakemaan sen sieltä. Josko se auttais vähän, vai onko ideoita? Kaikki ideat otetaan ilolla vastaan :)

Mä oon niin käsi näitten VOI-EVL liikkeiden opettamisessa, että menee hermot. Joku voi kädestä pitäen opettaa mua opettamaan mun koiria. ANYONE?

Koirat eivät ole koko elämämme, mutta ne tekevät elämästämme kokonaisen.

Tiistaina oltiin jälleen Oreniuksen treeneissä. Ja me leijeröitiin ensimmäistä kertaa elämässämme (ainakin tietoisesti) :D Eli siis ohjasin Nikin pussiin niin, että meidän väliin jäi hyppyjä. Eipä tuo ollut moksiskaan, ihan kuin olis aina ennenkin tehny! Takaakierrot meni tällä kertaa hyvin, koska mä luotin tohon koiraan :) Sylkkärit onnistui jälleen, mutta sitten puomin kontakteilta meinas roiskia, aijaijai... Ja sama homma A:n kontakteilla; A:n joutui ohjaamaan niin, että otti itse paljon sivuetäisyyttä (alla meni sivuttain suora putki). Tällästä ei olla koskaan ennen tehty ja se oli Nikille selkeästi tosi vaikea. Joko roiski kontaktit tai sitten jäi liian ylös... Mutta, NIKI TEKI RENKAAN JOKA KERTA OIKEIN! (meillä on siis ollut lievää rengasongelmaa havaittavissa...)

Keskiviikkona aksatreeneissä oli kivoja tekniikkapätkiä, niitä tuli myös videolle, mutta en oo saanut niitä vielä käsiini. Laitan tänne linkin kunhan saan ne nettiin! Aiheena oli erilaiset keppikulmat; tehtiin tosi jyrkästä kulmasta tavallinen vienti, pakkovalssilla ja sylkkärillä, ei oo vaikee arvata mikä meillä toimi parhaiten? Niinpä, no se sylkkäri. Sitten välistävetoja ja taaksetyöntöjä, ne meni hyvin ja huonosti :) Välistävedot toimii, jos oon vaan tarpeeks nopea ja edelleen LUOTAN SIIHEN KOIRAAN, kyllä se osaa kun vaan antais sen tehdä! Lopuks kontakteja, kyllä se on vaan niin vaikeaa välillä löytää ne etutassut ja sijoittaa ne oikeaan paikkaan, eikö? :)

Konna pääsi pitkästä aikaa pureskelemaan torstaina päivällä (treenit oli siis työpaikan hallissa ja pidin silloin ruokatauon ;)). Mietin vähän, että onkohan Konna ihan ihmeissään, koska hallissa on aina vaan tehty tottista eikä mitään sen kummempaa. Käskin Konnan maahan, kun juteltiin maalimiehen kanssa. Heti kun Konna näki hihan, se tiesi mistä on kyse. Aloitettiin hallinnalla ja muutaman muistutuksen jälkeen alkoi toimia. Mä en osannut olla koiraa kohtaan tarpeeks mustavalkonen, eli siitä sain palautetta :P Vartioinnissa vähän häiritsi maalimiestä ja oli liian lähellä. Irrotukset oli perusKonnaa eli loistavat! Haukku oli hyvää ja räkä lensi <3 Iskut oli hyvät eikä otteessa ollut moitittavaa. Loppujen lopuksi pirun hyvä treeni ja kyllä se Luppis on vaan aika pirun pätevä.

Torstai-iltana en jaksanut molempia koiria maneesille ottaa, niin päätin ottaa vain Konnan. Tehtiin seuraamista alkuun ja yllätyin kun se ei painanutkaan niin paljoa? Hmm... no mutta hyvä näin, Konna on vissiin salaa harjotellu tota. Kolme ensimmäistä kertaa kun lähetin sen ruutuun (vajaa 10m), haukku mennessään ja kutsuin takasin. En oo päästäny sitä loppuun asti vaan kutsunut pois (koska en siedä sen haukuntaa missään tilanteissa ilman käskyä). Saatiin sitten onneks useampi toisto ilman haukkua ja niistä pääsin palkkaamaan. Kerran meni ulos ruudusta ja mietin mitä teen. Sanoin uudestaan ruutu-käskyn ja Konna loikkas alustalle ja tästä palkka. Tämä osoitti sen, että ehkä sillä on edes pieni käsitys siitä mitä siltä haetaan? Kakeissa Konnalla oli suuria keskittymisvaikeuksia, koska muut teki ruutua ja luoksetuloja samassa maneesissa, niin ei kunnolla kuunnellut mun vaihtoehdotuksia. Tehtiin sitten vaan helppoja vaihtoja läheltä. Luoksetulon stopeissa ei oo kauheen nopea, mutta en oikein tiedä kuinka nopea sen pitäis olla? Tähän tarvis jonkun osaavamman silmät. Metallinoudossa ei oo mittään onkelmaa, se sujuu.

Loppuun muutama kuva mun ruusunnupuista <3

Konnan sunnuntai-aksat

Sunnuntain treeneissä meillä oli 20 esteen rata, mutta me luonnollisesti tehtiin se osissa :) Alkuun kolmannen hypyn takana piti tehdä niisto-persjättö ja koska Konna ei ollu koskaan aikasemmin tehny sellasta, niin opeteltiin ensin sitä. Kovasti oli ihmeissään, että miks vauhtia pitäis hiljentää kun on niin kivaa tehä täysiä. Yllättävän nopeasti meni kaaliin sekin homma. Tehtiin keppejä ekaa kertaa radalla ja ekalla kerralla Konnalla oli vähän hankaluuksia löytää ne ja mäkin rynnin päälle enkä antanu sille tilaa hakea niitä. Vahingosta viisastuneina seuraavat yritykset meni hyvin! Konna siis tekee kepit verkkojen kanssa, mutta pikkuhiljaa pitäis alkaa vähentelemään niitä verkkoja. Putkeen lähetys pitkältä matkalta tuntui olevan todella haastavaa, näitä täytyy tehdä. Samoin pakkovalssi, jonka Konna myös teki elämänsä ensimmäistä kertaa. Täytyy opettaa nuo suhinat kunnolla sille, että osaa niistä jarruttaa vähän vauhtia! Kontakteilla Konna jo ihan selkeästi tietää, mitä pitää tehdä. Jes, mä olin jo ihan varma ettei se ikinä opi niitä kun on tollanen lahopää! Mutta pikkuhiljaa se alkaa yllättelemään mua :) Hyvä mieli jäi näistä treeneistä!

Ja pikkuhiljaa musta alkaa tuntua siltä, että ehkä me päästään joskus kisaamaankin. Konnalla siis kesällä oli sellanen ongelma, että aina kun se näki jonkun tekevän aksaa, niin meni ihan sekasin; haukkua paukutti vaan eikä pystyny keskittymään mihinkään. Ja jos joku muu teki kentällä samaa aikaa esteitä kun me, niin mulla oli koko ajan sellanen tunne, että kohta Konna lähtee lapasesta, ja kerran se lähtikin. Onneks se nyt ei kellekään mitään tee, mutta ei se kuitenkaan kivaa oo ja koskaan ei tiedä mitä vastapuoli tekee. Nyt näiden hallitreenien aikana Konnasta on tullu agikentällä selkeästi kuuliaisempi. Ja sekin varmasti tekee hyvää, että se joutuu kentän laidalla aina odottamaan vuoroaan ja kattomaan kun muut tekee ja ainakin toistaseks on pitäny suunsa kiinni ja makoillu odottaen omaa vuoroaan. Ja jos kentällä on samaa aikaa muita toisessa päässä tai joku tulee kentälle jo ennen kuin meidän suoritus on ohi, niin ei Konna siinä enää juurikaan reagoi. Ehkä meillä on siis vielä toivoa :)

Riski on super ja minä olen laiska

Riskin kanssa tehtiin päivällä seuraamista ja nyt pystyin pitämään käden ylhäällä jo kahden askeleen ajan ja paikka pysyi hyvänä! Samoin jos pysähdytään niin Riski osaa jo itsenäisesti istua viereen :) Eteenistumisia tehtiin niin, että jätin Riskin istumaan ja menin parin metrin päähän ja kutsuin sen käsillä ohjaamalla eteen istumaan. Tää tuntuu niin helpolta Riskin kanssa, kun Konnan kanssa joskus joutu miettimään tän asian kanssa oikeen kunnolla, kun en meinannu saada sitä millään mun eteen istumaan... Tolpan kierto paranee päivä päivältä ja Riskin mielestä se on tosi kivaa :) Siitä toi pentu on ihana, että se tarjoo asioita. Jos otan kupista ruokaa ja Riski joutuu odottelemaan vieressä, se tarjoaa maahanmenoa ja kontaktia ilmeellä "hei mä osaan tän". Söpö.

Illalla olis ollu tokotreenit, mutta mä olin laiska enkä jaksanu lähtee ajelemaan maneesille. Tehtiin kotona Nikin kanssa perusasentoja ja parin askeleen seuraamista. Niki edistää seuraamisessa hirveesti ja saatiin Christa Enqvistiltä neuvo, että Nikille pitää opettaa perusasento ja oikea paikka paremmaksi, että se varmasti tietää missä sen pitää olla. Kun se joutuu keskittymään oikeaan paikkaan, niin häröily ja edistäminen jää. Oon nyt jo pienen ajan sisällä huomannut edistystä. Niki pyrkii parin askeleen seuraamisissa jäämään paljon taaemmaks ja pysähdyksissä myös. Hankalaa tuntuu vielä olevan sivulletulo edestä, siinä pyrkii punkemaan liian eteen. Mutta tästä hommasta mulla on hyvä tunne :) Kake-vaihtoja tehtiin myös, suhteellisen hyvällä menestyksellä. Niki pyrkii niissä vaan sikailemaan, jos kasvatan matkaa. Maasta seisominen menee jo 10metristä ilman mitään ongelmia, mutta seisomasta maahan on se ongelma. Jos matka on sopiva, menee oikein hissinä alas, mutta heti kun lisää matkaa niin tulee eteenpäin. Ehkä oon vaan liian ahne?

Konnan kanssa tehtiin samoja kaken vaihtoja lyhyellä matkalla ja menee ihan hyvin! Tehtiin myös maasta sivullenousuja ja ne tuntuu olevan niin hankalat tuolle, nyt ei ollut mun hengityksillä mitään väliä... Täytyy vaan muistaa palkkailla hyvistä nousuista ja jos nousee huonosti niin ottaa uudestaan!

Mä oon huomannu, että mun tokokärpänen on talviunilla. Jotenkin ei toko innosta yhtään, ehkä senkin takia kun ei tiedä mitä pitäis tehdä ja toiseks ei paljon oo paikkoja missä viittis koiria juoksuttaa ruutuun yms. kun on niin liukasta joka paikassa :( Ehkä se tästä kun kevät tulee, niin se tokokärpänen heräilee!

Keskiviikko-aksaa

Nyt ois kyllä niin kätevää, jos olis se ratapiirrosohjelma... Täytyy ehkä tehdä asialle jotain, eikä vaan ihmetellä!!! No joka tapauksessa, tehtiin treeneissä 19 esteen rataa. Radalla oli muutama kohta, missä olis toiminu useampikin ohjaus, mutta kokeilujen jälkeen oli taas todettava, että kyllä ne sylkkärit on niin meijän juttu. Tein ensimmäistä kertaa persjätön keinulle ja sieltähän se Niki ampas mukaan. Muutaman toiston jälkeen muisti, että sieltähän ei tulla ilman lupaa pois. Niistot toimi taas hyvin! Niki hakee tosi hyvin kepit, jos mä annan sille tilaa, enkä rynni päälle. Kokeilin olla keppien alotuksen kohdalla, kun Niki tulee kepeille ja se meni väärästä välistä sisään. Kokeiltiin muutama kerta ja sama homma. Ehkä sille pitää aina vaan antaa se oma tila, että hakee kepit maltilla eikä kiirehdi? A:n kontaktit suju taas tosi hyvin, pätevä pölkky!

Koska treenit loppu normaalia aikasemmin ja mulla sattu olemaan Konna mukana tällä kertaa, niin päätin puuhastella senkin kanssa vähän. Tehtiin keppejä verkoilla ja se hakee ne jo tosi hyvin, myös putkesta täysiä tultaessa! Sitten opeteltiin ihmisnuolta, se tuntu aika hankalalta, mutta saatin sekin onnistumaan :) Ja sitten vielä kontaktitreeniä. Tän jälkeen tottisteltiin vähän. Tehtiin ryhmäpaikallaolo, ei muuta huonoa sanottavaa kuin se, että kun Konna nousee maasta sivulle, se jää vajaaksi lähes joka kerta. Oon käskeny uudestaan maahan ja sivulle, jos on ollut hyvä niin sit palkannu. Oon pyrkiny myös aina sisäänhengityksellä merkkaamaan ennen käskyä, että tietää olla tosi skarppi ja se on yleensä toiminu! Seuraamisessa reagoi häiriöihin muutaman kerran, mutta kun sai tästä asiasta palautetta niin sen jälkeen seuras taas kunnolla. Konna ei siis varsinaisesti käännä päätä, vaan laskee/kääntää kuonoa ja mulkoilee silmillään. Tätä on aina välillä vaikea huomata, niin pitää ite olla aika tarkkana, että osais olla johdonmukainen :)

Riskin kanssa tehtiin päivällä sivulletuloja, imutusseuraamista, kontaktitreeniä, tolpankiertoja ja paikallaoloa. Sivulletulot alkaa sujumaan jo aika hyvin, pienellä käsiavulla hakee oikean paikan. Seuraamisessa oon alkanut tekemään nopeita kädennostoja ja enää ei niistä häkelly vaan pitää paikan. Kontaktitreeniä tehdään niin, että Riski istuu mun sivulla ja ruokakuppi on sen edessä. Teen pientä häiriötä ja kun ei reagoi, vapautan se kipolle. Tolpan kierrot se osaa jo hyvin, pienellä vartalon ohjauksella lähtee kiertämään tolppaa (tää on tämmöstä temppuhömppää :)). Paikallaolossa Riski helposti heittää lonkalleen ja laskee pään maahan, mutta sehän ei kait haittaa? Ei me kuitenkaan olla tähtäämässä mihinkään korkealle :P Riski on ihan mahtava pentu, sen kanssa on niin kiva touhuta :)

Oreniuksen treenit osa 2.

Eilen oltiin tokaa kertaa Nikin kanssa Oreniuksen valmennuksessa. Tehtiin rataa kahdessa pätkässä, ekassa pätkässä tehtiin pakkovalssia, takaakiertoja ja niisto-persjättöä. Näistä haastavin tuntui olevan tuo takaakierto :D Pakkovalssit onnistuu meiltä suhteellisen hyvin, koska Niki kääntyy tosi pienessä tilassa. Takaakierrot on haastavia, koska mä en osaa lähettää koiraa oikein. Tässä harjoituksessa putki oli ihan takaakierrettävän esteen vieressä ja unohdin koko ajan käyttää vastakättä apuna saamaan koiran takaakiertoon eikä putkeen. Mutta saatiin me sitten lopuks sekin onnistumaan! Niisto-persjättö onnistui ekalla kerralla hyvin, mutta seuraavalla kerralla mä olin liian ahne ja nopea, niin Niki ei lähteny mun ohjaukseen mukaan. Tokalla ratapätkällä myöskin takaakiertoja, valssia, niistoa ja vekkiä. Tää ratapätkä sujui meiltä paremmin, joskin ne takaakierrot oli taas hankalia ja valssin yritin tehdä aina liian myöhään :D Noooh, kyllä se siitä. Ja yks äärimmäisen positiivinen asia, Niki teki A:n kontaktit tosi hyvin ja aina ohi juostaessa tarjos kontaktin alastulokosketuksia, ehkä jo vähän liiaksi asti!!!

Viime viikon ensimmäinen valmennuskerta oli ihan katastrofi, mua jännitti ja sen takia varmaan meni huonosti! Mä en vaan millään osannut tehdä takaakiertoa ja heti perään saksalaista ja sen jälkeen uutta takaakiertoa, tää oli mulle ylitsepääsemättömän hankalaa. Kun tein sen yksin kuivaharjotteluna, niin se onnistui, mutta heti kun tuli koira ja vauhti kuvioihin, niin pakka levis. Tätä mun täytyy itekseen treenailla hulluna!

Toissaviikolla päästiin extempore-aksatreeneihin, joiden vetäjänä toimi Janne Pukkila. Olin todella tyytyväinen treeneihin, mun silmät aukes ja tajusin mikä meidän suorituksissa mättää. No MINÄ, mikäs muukaan :D Mun ohjaaminen näyttää hysteeriseltä ja paniikinomaiselta (olen kyllä kuullut tämän aikasemminkin) ja sen takia koira menee välillä minne sattuu ja mä en mukamas ehdi ohjaamaan sitä. Kun tehtiin meille aika vaikeeta ratapätkää, mutta mä keskityin vain pysymään rauhallisena ja pitämään suorituksen harmonisena, niin sen meni ihan sika hyvin ja tuntukin tosi hyvältä!!! Mun täytyy siis muistaa olla rauhallinen ja selkeä, eikä hysteerinen. Jep, helpommin sanottu kuin tehty :)

Hei! Jos joku tietää jonkun hyvän ohjelman, millä tehdä/piirtää agiratoja, niin ilmiantakaa se. Tää tahtois saada ratoja ylös muistiin, mutta mun taiteelliset lahjat on syvältä!

Uusi ilme, uusi motivaatio?

Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi vaihtaa blogin paikkaa, ehkä tästä alkaa uusi ahkerampi blogielämä?