Uusien tavoitteiden aika...

Tähän alkuun on hyvä lyhyesti kirjoittaa parin viime kuukauden kuulumiset, teen sen näin koirakohtaisesti:

Niki on ahkerasti vahtinut taloa, nukkunut, syönyt, lenkkeillyt ja yrittänyt järjestää koiratappeluita naapurin collienartun kanssa (ainut koira, jota Niki ei ole koskaan oppinut sietämään, saattanee johtua siitä että kyseinen koira on päässyt useamman kerran vahingossa omistajaltaan ja rei'ittänyt Nikiä milloin minnekin).

Konna on päässyt silloin tällöin treenaamaan, käynyt Angelica Leimanin koulutuksessa ja Tämä on -tokopäivässä Riitta ja Pekka Korrin valvovan silmän alla! Konna sai myös hyvät kännit, kun käytiin sen kanssa uusintakuvauksissa; lonkat edelleen A/A, kyynärät 0/1 (aiemmin 0/0, luonnollista kulumaa), koko selkä ja niska ok (joskin Konnalla on 1 ylimääräinen lannenikama, mutta se oli täysin samanlainen kuin muut eikä näin ollen haittaa mitään). Tämän lisäksi se on saanut myös lenkkeillä, nukkua ja syödä päivittäin ;)

Teuvo on ehtinyt saamaan todella ärtsyn allergisen reaktion matolääkkeestä (Axilur) 11-viikkoisena; vatsa meni vesiripulille ja silmäluomet turpos todella rajusti, niistä lähti karvaa ja ne myös vähän veresti. Saatiin vaikka mitä droppeja eläinlääkäriltä ja kolmen viikon jälkeen onneksi saatiin turvotus laskemaan! Sen jälkeen Teuvo on satunnaisesti ontuillut; välillä oikeaa ja välillä vasenta etujalkaa... Ja satuttipa se tässä yksi päivä vasemman etujalan sisimmän varpaan johonkin, kun se turpos kolminkertaiseksi eikä varannut _yhtään_ painoa sille jalalle :( Nyt onneks jo kävelee ja juoksee normaalisti. Toistaiseksi! Teuvo on myös päässyt jäljelle lukuisia kertoja, tottistelemaan, ruokaetsintöjä tekemään, myös temppuja on opeteltu ja käyty Itäkeskuksessa sekä Jumbossa. Myös bussilla ollaan kuljettu töihin useampaan kertaan.

Teuvon turvonneet silmät (pahoittelut huonosta kuvanlaadusta)!


Sitten katsaus vuoteen 2013, mitkä oli tavoitteet ja miten ne toteutui:

Niki
Agility: nousta 3-luokkaan - ei toteutunut
TOKO: VOI1 (jos innostuu treenaamaan?) - ei toteutunut
Alkuvuodesta kisattiin agilityssa jonkun verran ja noustiin kakkosiin. Kakkosista saatiin yksi LUVA ja sen jälkeen ei sitten ollakaaan kisattu!

Konna
Agility: kisata mölleissä - ei toteutunut
TOKO: TK3 ja EVL1 - toteutui
PK: mahdollisesti IPO1 tai HK1 - ei toteutunut
Tokossa saatiin alkuvuodesta kolme VOI1:stä ja näin ollen TK3. Elokuussa korkattiin EVL ykköstuloksella. Osallistuttiin rotumestiksiin ja saatiin vielä toinen EVL1 syksyllä. Meidän myös valittiin FMBB 2014 toko-joukkueen varakoirakoksi :)

Tiia
Omakotitalon täysremontti: - toteutui
Nyt alkaa onneks olemaan yksi iso huoli ja murhe takana, kun ollaan vihdoin saatu tämä meidän remontti-projekti ohi. Nyt voi oikeasti huokasta helpotuksesta ja saa keskittyä välillä täysillä johonkin muuhun! Vaikka olihan tämä remontti hieno kokemus (joka vaati verta, hikeä ja kyyneliä) ja onhan sitä omaa käden jälkeä nyt hieno katsoa joka päivä :)

Tavoitteet vuodelle 2014:

Niki
Pysyä terveenä ja sutjakassa kunnossa!

Konna
TK4, osallistuminen TOKO:n SM:iin ja RM:iin

Teuvo
BH-koe ja poliisikoirien käyttöönottokoe (ainakin yhdestä osa-alueesta) sekä siirtyminen poliisivahvuuteen

Tiia
Tavoitteena pitää itsensä niin henkisesti kuin fyysisesti hyvässä kunnossa!

Eiköhän näissäkin ole jo ihan tarpeeksi hommaa ensi vuodelle, toivottavasti pysytään kaikki terveinä :)

Oikein iloista ja menestyksekästä Uutta Vuotta kaikille!

 

Kisoja, treenejä ja pentujuttuja

Mistähän sitä alottais :) Viime päivityksestä on taas kulunut sen verran aikaa, että paljon on kirjotettavaa! Ollaan käyty Konnan kanssa neljässä kokeessa vaihtelevalla menestyksellä...

Sievi 18.8.2013, Rotumestaruuskoe
Paikalla istuminen: 10 - ok
Paikallamakaaminen: 8 - kaksi käskyä sivullenousuun
Seuraaminen: 7 - tiivis ja yks perusasento meinas jäädä tekemättä (jouduin korjaamaan omaa asentoa, jotta Konna istu)
Z-liike: 9 - loppuistuminen meinas jäädä tekemättä (jouduin korjaamaan omaa asentoa, jotta Konna istu)
Luoksetulo: 5 - valui tosi paljon
Ruutu: 9 - super, mutta seuraamiseen tullessa häröili ja juoksi ensin ohi!
Ohjattu nouto: 0 - meni keskimmäiselle kapulalle, kahdelle käskyllä ei ottanut suuhun ja palas merkille, käskin seis ja siitä lähtetin uudestaan ja meni oikealle kapulalle.
Metallihyppynouto: 8,5 - nytkähti kun liikkuri sanoi käsky
Tunnistusnouto: 8 - palautti ravilla ja vaihtoi kerran otetta
Kaukokäskyt: 7 - kaksi käskyä istu-maahan vaihtoon ja aavistuksen liikku eteenpäin

Pisteet 227,5, EVL2 ja sijoitus 9/16.
Omat mietteet kokeesta: Konna oli jotenkin omassa kuplassaan, se katteli koko ajan kentän laidoille enkä oikeen tiedä mitä se sieltä etsi. Tunnarissa se bongas viereisen kehän paikallaolossa olevat koirat (tunnari tehtiin toiseen kehään päin ja kapuloista koiriin oli ehkä 10m matka) ja tuijotti sinne koko ajan. Kun lähetin Konnan tunnariin, en ollu ihan varma mitä se oli menossa tekemään. Mutta onneks juoksi innolla kapuloille eikä minnekään muualle! Ja kaukoissa Konnan ympärillä pyöri ampiainen ja kun se sitä hätyytteli niin ei reagoinut ekaan käskyyn istu-maahan -vaihdossa. Kaikenkaikkiaan Konna teki koulutustasoonsa nähden ihan ok suorituksen, mutta fiilikseen en ollut tyytyväinen. Se oli vähän sellasta tasapaksua eikä siinä ollut sitä intoa...

Porvoo 24.8.2013, Piirinmestaruuskoe, liikkeet kahdessa osassa
Paikalla istuminen: 10 - ok
Paikallamakaaminen: 9 - kaksi käskyä sivullenousuun
Kaukokäskyt: 6 - liikkui aavistuksen eteenpäin ja maahan-istu -vaihdossa nousi hyvin istumaan mutta sen jälkeen pylly nousu maasta noin 5cm ja hitaasti laittoi sen takas maahan
Seuraaminen: 7 - tiivis ja piippailua
Luoksetulo: 5 - valui jonkin verran ja loppuluoksari ravilla
Ruutu: 0 - merkin takana oli futismaali ja Konna oli sitä mieltä, että se on ruutu.
-----------
Ohjattu nouto: 9 - kapula lähti vähän karkuun, kun Konna yritti ottaa sitä suuhun, joten siitä häröilystä meni varmaan tuo piste
Z-liike: 8,5 - loppuistuminen meinas TAAS jäädä tekemättä (jouduin korjaamaan omaa asentoa, jotta Konna istu)
Tunnistusnouto: 9 - palautti epävarmasti ravilla
Metallihyppynouto: 9 - vähän koski palautuksessa

Pisteet 219,5, EVL3 ja sijoitus 12/20.
Omat mietteet kokeesta: Alkuosan liikkeet meni ihan plörinäks ja onneks siinä välissä oli aikaa palauttaa ittensä! Loput liikkeet menikin sitten jo ihan kivasti. Konna oli seuraamisessa vähän liian virkeä ja siitä seuras painamista ja piippailua (seuraaminen alkoi askelsiirtymisillä, mitkä on Konnalle nostattavia).

Tuusula 15.9.2012
Paikalla istuminen: 9 - oli levoton
Paikallamakaaminen: 8 - kaksi käskyä sivullenousuun
Seuraaminen: 8
Z-liike: 10
Luoksetulo: 8
Ruutu: 0
Ohjattu nouto: 0
Metallihyppynouto: 10
Tunnistusnouto: 8
Kaukokäskyt: 7

Pisteet 211, EVL3 ja sijoituksesta ei tietoa.
Omat mietteet kokeesta: Me oltiin Konnan kanssa molemmat ihan jossain muissa maailmoissa; pentu oli tullut taloon edellisenä iltana ja nukkumaan meno viivästyi ja yöllä joutui heräilemään ja aamulla aikainen heärtys, joten meikäläisellä varmaankin näiden kaikkien summa. Konna vaikutti kipeeltä eikä oo koskaan seurannut noin haluttomasti, vältellen katsekontaktia. Kehän ulkopuolellakin se oli tosi outo, väsyneen ja haluttoman oloinen :(

Porvoo 21.9.2013
Paikalla istuminen: 10 - ok
Paikallamakaaminen: 9 - oli muistaakseni ollut vähän levoton
Seuraaminen: 8 - muuten ok, juoksussa haukkui muutaman kerran
Z-liike: 9 - mitäköhän tässä oli, en muista...
Luoksetulo: 7 - valui, ylläri ylläri...
Ruutu: 10 - hieno ruutu!
Ohjattu nouto: 10 - loistava ohjattu!
Metallihyppynouto: 10 - ei valittamista
Tunnistusnouto: 10 - hyvä :)
Kaukokäskyt: 7 - muistaakseni kaksi kaksoiskäskyä

Pisteet 285, EVL1 ja sijoitus 1/11. JEEEEEEEE :)
Omat mietteet kokeesta: Olin niiiiin tyytyväinen. Konna työskenteli hyvin ja just sillä innolla, kun mitä haluan :) Vähän meinas kiehua yli, mutta ei onneks ihan kuitenkaan! Pitkästä aikaa meillä oli hauskaa kehässä ja nautittiin kisaamisesta :) 

Treenailtu on ja kerran ollaan käyty Hannan kanssa Jessica Svanljungin yksityistunnilla hakemassa vähän neuvoja. Konnan kanssa keskityttiin siellä ruutuun, luoksetulon pysäytyksiin ja ohjattuun.
Ruutu: Mun mielestä Konnalla on huono paikka ruudussa, aina saa miettiä että meneeköhän se liian sivuun ja on ulkona ruudusta. Mutta tultiin Jessican kanssa siihen lopputulokseen, että Konna juoksee hyvin ruutuun ja keskelle, mutta sen käännös on niin laaja, että se sen takia ajautuu ruudussa niin sivuun. Joten nyt keskitytään saamaan Konnan pysäytykset nopeiksi ja näin ollen pysähdyspaikka ruudussa paranee :)
Luoksetulo: Alkuun pysäytyksessä käytetään sen verran apuja, että varmasti saadaan hyviä suorituksia, joista päästään palkkaamaan (miksi tämä on ollut mulle niin vaikeaa tajuta)!
Ohjattu: Merkille täytyy tehdä motivaatiota lisää, jotta kapulat ei oo kiinnosta merkkiä enemmän (muuten ampuu merkistä ohi, niinkuin Konnalla on tapana). Keskimmäinen kapula on oikealla paikalla, mutta haettavat kapulat on noin 5 metriä alempana ja sivusuunnassa kauempana toisistaan, jotta saadaan tehtyä Konnalle parempi kaarros kapuloille!

Näillä ohjeilla sitten taas etiäpäin :) Marraskuulle oon kattonu seuraavan kokeen, josko sinne saatais treenailtua nämä edes osaksi kuntoon!

Tässä tuli nyt niin paljon tekstiä, että teen Teuvon ensimmäisistä viikoista oman postauksen vähän myöhemmin :P

Teuvo - Maanteiden Kuningas

 

Mecberger Rudolf

"Teuvo"

 

Yllätyyyyys! Meidän elämää vauhdittaa tälläinen pissalasse ;) Teuvo tuli viihdyttämään meitä noin 1,5 vuodeksi ja siitä eteenpäin sen olisi tarkoitus siirtyä poliisivahvuuteen, eli on siis Poliisikoiralaitoksen omaisuutta! Palaan myöhemmin kuulumisten ja hieman pidemmän päivityksen kera, tässä vielä muutama kuva!

 

© Laura

 

EVL1

Käytiin Konnan kanssa viime sunnuntaina kokeilemassa onneamme Hämeenlinnassa TOKO-kokeessa, meidän molempien ensimmäinen EVL-koe. Perjantaina lähdettiin Hannan kanssa matkaan kohti Tamperetta ja PK SM-kisoja. Matkalla pysähdyttiin Poliisikoiralaitoksella tiputtamassa sinne yksi pieni malinoisnuorukainen. Perjantai ja lauantai meni töiden merkeissä ja Konna vietti suurimman osan päivästä autossa. Välillä pääsi hengailemaan ja tekemään paikallaoloa laukausten keskelle (eikä muuten reagoinut niihin, jess!). Hotellissa Konna oli kuin kotonaan ja ruokailujen sekä aamupalan ajaks vein sen autoon (ettei tulis väkisin ulos huoneesta).

Sunnuntaina aamusta lähdettiin sitten ajamaan Hämeenlinnaan. Koe alkoi kello 10 ja meidän suoritusnumero oli 1. Mietiskelin, että paljonkohan mun pitäis Konnaa väsyttää ennen koetta, mutta päädyin lenkkeilemään sen kanssa noin vartin ja sitten heittelin sille palloa jonkun aikaa. Tehtiin myös liikkeestä istuminen, kaukoja ja merkkiä ennen suoritusta. Tuomarina toimi Hannele Pörsti ja luokassa oli meijän lisäks kolme muuta koiraa. Ja meidän tuomio oli:

Paikalla istuminen: 9,5 - Oli jonkin verran katellu ympärilleen ja taakseen, tuomarin sanoja lainaten "katsonut itseään, että olenko minä todellakin minä" :D
Paikallamakaaminen: 8 - Kaksoiskäsky maasta sivulle.
Kaukokäskyt: 8 - Seiso-istu-seiso-maahan-istu-maahan, oli tullut noin 20cm eteenpäin.
Z-liike: 8 - Muuten superhyvä, mutta seisomisessa kun kävelin Konnan taakse, se lähti seuraamaan??? Outoa :D
Ohjattu nouto: 8 - Oli menossa merkistä ohi ja kun pysäytin, niin takajalat oli merkin säteen ulkopuolella. Käskin uudestaan merkille ja siitä sitten hakemaan kapulan. Palautti tosi hyvällä vauhdilla.
Tunnistusnouto: 10 - Piti kapulaa tosi hellästi etuhampailla, muuten super!
Seuraaminen: 9 - Konnan paras koe-seuraaminen ikinä <3
Luoksetulo: 7 - Pysähty vasta toisella käsimerkillä seisomaan, muuten ok.
Metallihyppynouto: 10 - Parempaa suoritusta ei olis voinu toivoa!
Ruutu: 6 - Oli menossa merkin ohi ja käskin uudestaan merkille. Ruutuun lähetettäessä oli menossa taakse kehänauhoille ja kun huusin nimeltä, palas merkille. Siitä uudestaan ruutuun ja juoksi ruudun sivusta sisään. Paikka ruudussa oli parempi kuin ikinä :D Loppuseuraaminen oli tosi hyvä.

Kokonaispisteet 263,5, ykköstulos ja luokkavoitto.

Onneks tässä luokassa ei anneta kokonaisvaikutelmaa, koska Konna muutamia kertoja haukku liikkeiden välissä. Mutta se oli ihan mun oma vika, koska innostin sitä vähän liikaa! Viimeisten liikkeiden välissä seurautin sitä, ettei se kovin villiintyis ;)

Nyt olis sit muutama päivä aikaa treenata ennen rotumestiksiä... Eilen treeneissä tehtiin ohjattua, zeta ja ruutu. Otin Konnan suoraan autosta kentälle (mikä oli äärimmäisen huono idea). Se ei keskittyny ohjatussa ollenkaan, vaan oli koko ajan juoksemassa merkin ohi hakemaan keskimmäistä kapulaa. Vein kerran pallon merkin taakse ja lähetin sinne. Sitten tehtiin kisanomainen, jossa piti hakea oikea kapula. Merkille meno hyvä ja kun lähetin sen hakemaan oli aluks menossa keskelle, mutta vaihtoi suuntaa ja haki oikean kapulan ja vapautin lennosta. Sama homma tehtiin vasemmalle kapulalle ja se oli hyvä.

Sitten zeta. Ei tullut liikevirheitä, mutta kolmessa ensimmäisessä seisomisessa se siirsi yhtä tassua pysähdyksen jälkeen, ikäänkuin tasas painoa. Neljäs seisominen oli hyvä ja siitä palkka. Nyt ei välittänyt vaikka pyörin sen ympärillä, ei edes meinannu lähteä matkaan mukaan. Ja lopuks tehtiin ihan samanlainen ruutu+kehänauha-hässäkkä kun sunnuntain kokeessa oli. Merkille meni ok, mutta kun olin lähettämässä ruutuun, lähti takaviistoon kehänauhalle, mutta bongas sen jälkeen ruudun ja lähtikin juoksemaan ruutuun. Käskin ruudussa seis ja sitten palkka. Tosi hyvä treeni :)

Nyt vasta alkokin jännittää...

Ai että mikä alko jännittää vai... No Belgien TOKO:n rotumestaruuskisat, joihin ilmoitin Konnan. Meiltä on lähdössä sinne kokonainen joukkue Tämä on -koiria ja ollaan Konnan kanssa toinen EVL-koirakko joukkueessa :) Ja jotta ei elämä kävis liian tylsäks, niin ilmoitin Konnan myös viikkoa ennen näitä häppeninkejä Hämeenlinnaan TOKO-kokeeseen, ne onkin sitten meidän ensimmäiset EVL-kisat ;) Pakko oli päästä yhteen EVL-kokeeseen ennen noita rotumestiksiä, ettei jännittäis ihan niin paljoa kuin muuten vois jännittää!!! Joten meillä on nyt sitten tiedossa kolmet EVL:n kisat noin kuukauden sisään (viiminen näistä kolmesta on piirinmestaruuskisa)... Toivottavasti ei tuu mitään pahoja ongelmia, niitä ei ehdi muuten korjailemaan ennen seuraavaa koetta!

EVL:n liikkeistä sen verran, että ei olla tehty ehkä koskaan kisanomaista ohjattua eikä ruutua... Nooh, onhan tässä vielä aikaa :D Tunnarissa tuli pieni takapakki pari viikkoa sitten, mutta se on nyt onneks selätetty. Ohjatussakin tuli suuri ahdistus, kun kaikki meni aina treeneissä pieleen, mutta nyt alkaa sekin sujua... Ruutu toimii vaihtelevasti, paikka siellä elää tosi paljon (kunhan pysyis kisoissa sisällä)... Mitäs muuta, hmmm. Huomenna on toivottavasti kisanomaiset treenit niin katsotaan miten menee ja mitä pitää vielä hinkata niin, että menettää yöunet!

Ja koska olen luvannut, että yhtään blogitekstiä ei enää tuu ilman kuvaa, niin tässä on yks kuva muutaman vuoden takaa, kun käytiin Konnan kanssa studio-kuvauksissa!

Bussilla töihin

Pari viikkoa sitten mentiin Konnan kanssa bussilla töihin, koska auto oli paremmalla puoliskolla. Konna matkas bussissa niinkun vanha tekijä ja makoili lattialla aina suorilla, kun ei mitään ekstraa tapahtunut. Vaikka ohi kulki ihmisiä ja ovet aukeili, niin ei se välittänyt. On sen kanssa vaan niin ihanaa mennä missä vaan <3

Matkalla...

 

Perillä...

Viime viikonloppuna olin töiden puolesta TOKO:n SM-kisoissa ja vitsit, kun teki mieli jo päästä kisaamaan. Ja oikeen ärsyttää, kun ei ehdi treenaamaan niin paljon kun pitäis ja haluis, kun edelleenkin suurin osa ajasta menee remppaillessa (vaikka lomalla oonkin tällä hetkellä).

Muutaman kerran ollaan päästy treenailemaan tällä viikolla ja tunnari tuntuu nyt ainakin olevan sellanen liike, joka VIHDOIN on loksahtanu kohalleen. Jess! Ohjatusta noudosta ja merkistä ei sitten puhutakkaan mitään ;) Nooh, edelleenkin suunnitelmat Belgien TOKO-RM:stä on vielä voimassa, katsotaan kuinka pitkään!!

Jessican opeissa

Tänään siis käytiin Jessica Svanljungin koulutuksessa. Seura (PORSK) tarjosi koulutuksen kaikille viime vuoden tokotyöläis-aktiiveille ja päästiin Konnan kanssa mukaan. Mulla oli koirat mukana töissä, koska oli lähdettävä suoraan töistä ajelemaan Sipooseen, jotta ehti treeneihin.

Aluksi tehtiin paikalla istuminen ja paikallamakuu. Istumisessa Konna kuulemma vilkuili jonkun verran ympärilleen mun jättäessä sen, muuten hyvä ja rauhallinen. Paikallamakuussa muutaman kerran katsoi taakseen, kun tytöt pelas "golfia" siellä ja sivulle istumisessa jäi vähän vajaaksi (mitä aina välillä tekee). Vajaaseen istumiseen sain sellaisen neuvon, että kun antaa koiralle käskyn niin samalla liikuttaa vähän koiran puoleista jalkaa koiraa kohti, jotta sais sen nousemisen napakammaks. Tätä siis kokeillaan seuraavissa treeneissä.

Yksilötreenissä tehtiin aluksi tunnaria. Konnan ongelma siis on, että se ei keskity eikä haistele korkeemmassa vireessä/häiriössä vaan tuo minkä kapulan vaan. Nyt yritettiin saada ongelmaa esiin. Ekan kerran tehtiin kisanomaisesti ja teki hyvin. Sitten vähän vaikeutettiin niin, että näytin pallon sille just ennen kuin sanoin "oma"-käskyn. Vieläkin ok. Seuraavaksi leikin sen kanssa pallolla ja siitä yhtäkkiä käskin tuoda oman. Vieläkin ok. Sitten otettiin meidän viereen labbiksen pentu leikkimään ohjaajansa kanssa ja Konnan otti vähän häiriötä niistä, vilkuili sinne aina välillä. Sitten tehtiin kisanomainen tunnari. Ja silti ok <3 Ehkä se on kehittyny tässä treenitauolla? Koska ei olis alkukeväästä vielä pystyny tuohon... Mutta vähänkö olin happy :) Saatiin neuvoksi, että kotona voisi laittaa paljon tunnareita jonoon s-mallisesti (ei siis suoraan jonoon) epäsymmetrisesti ja oman jonnekin väliin (ei alkuun). Ja siitä kulkea koiran kanssa yhtä matkaa niin, että se alusta asti tarkasti haistelis kaikki kapulat ja palkka heti kun nostaa oman. Kokeiltiin kerran Konnan kanssa tämä ja sehän tietty pomppas ekat kaks metriä ja sen jälkeen alko vasta haistelemaan ja nosti oman :D Nooh, tätä tehdään sitten kotona!

Toinen meijän ongelmakohta on merkki. Konna siis välillä tekee merkin hyvin ja välillä on kuin ei muistais sitä ollenkaan. Nooh, selvis että Konnalla ei oo kauheeta motivaatiota mennä merkille tai se on sen mielestä tylsää ja sinne mennään hitaasti. Oon siis tehnyt tätä tosi teknisesti niin, että kun Konna kiertää niin se saa palkan. Nyt muuttuu treenit sitten niin, että pallo laitetaan aina merkin taakse tai vaihtoehtoisesti näytetään että se laitettais sinne, ja sitten pysäytetään merkin taakse ja siitä heti heitetään pallo suuhun. Tätä nyt toistetaan hetken aikaa ja katotaan nousiko merkki-motivaatio ;) Varmasti nousee!

Mulle tuli tosi hyvä mieli noista treeneistä ja nyt on kauhee into päästä treenailemaan. Ehkä tää remontti pikkuhiljaa helpottaa sen verran, että ehtis edes kerran viikossa treenailemaan :)
Tässä muutama kuva, minkä löysin arkistoista kun selailin vanhoja kuvia. Kuvat on ottanut Satu Tuominen (löysin kuvat joskus SM:ien jälkeen hänen kuva-albumistaan). Kuvat on siis otettu TOKO:n SM:stä Klaukkalasta vuonna 2011, jossa kilpailtiin Konnan kanssa avoimessa luokassa. Lämpöä oli tuona päivänä noin +33 astetta ja se oli kesäkuun alkua. Oli sit niinkun vähän kuuma päivä kilpailla, ja meidän suoritusvuorohan oli tietty jotain klo 14-15 eli kuumimpaan aikaan! Nyt pystyy jo hymyilemään koko kisoille, pari vuotta sitten oli hymy kaukana kun tultiin ilman tulosta kotiin sieltä ;)

 

 

 

Konnan juttu Palveluskoirat-lehdessä

Noniin, tässä olis sitten se kirjoittamani juttu Konnasta, joka siis julkaistiin Palveluskoirat-lehdessä 3/2013. Tämä on se alkuperäinen kirjoitus, juttua aavistuksen verran muutettiin ja nipistettiin lehteen (jotta mahtui hyvin).

Tältä se näytti (pahoittelut huonolaatuisista kuvista):

 

 

Ja tältä se kuulosti:

Oli kesäkuinen päivä vuonna 2008, kun maailmaan putkahti kahdeksan pientä Tämä on C-pentua. Opiskelin silloin eläintenhoitajaksi Kannuksen kennellinjalla ja olin sopinut Susanna ja Juha Korrin (Kennel Tämä on) kanssa, että menisin heille työharjoitteluun hoitamaan malinoispentuja. Pennut olivat noin 3 viikkoisia, kun saavuin hoitamaan niitä. Vietin pentujen kanssa reilu kolme viikkoa ja siinä ajassa opin tuntemaan ne todella hyvin. Tässä ajassa toki huomasin pentujen seassa myös sen pennun, joka miellytti itseäni eniten. Kaikille pennuille oli koti tiedossa ja minä olin tehnyt ”narttupentuvarauksen” Suskille tämän kyseisen emän seuraavaan pentueeseen, joka olisi mahdollisesti ajankohtainen seuraavana kesänä. Pennuista tuli kuitenkin peruutus ja kun minulle tarjottiin mahdollisuutta tähän pentuun, vastaus oli totta kai myönteinen vaikka kyseessä olikin urospentu. Olin mielessäni pyöritellyt ajatusta, minkä pennun ottaisin itselleni jos saisin valita. Lempparini oli ehdottomasti punainen, todella tumma maskinen uros, jonka kutsumanimi oli Hopeahäntä. Koska olin saanut tiedon pennusta viimeisenä, luonnollisesti minulle tuli se pentu , joka ”jäi jäljelle”. Pentujen uudet omistajat alkoivat selviämään pentujen ollessa 5-6 viikkoisia. Kun näin uusien omistajien valitsevan kasvattajan kanssa sopivinta pentua itselleen, toivoin koko ajan, että Hopeahäntä jää viimeiseksi. Ja niinhän se jäi! Pentu, joka valloitti minut olemuksellaan jo 3 viikkoisena, tulisi ilahduttamaan päiviäni koko loppuelämänsä.

Jouduin lähtemään pentujen luota takaisin kouluun niiden ollessa reilu 6 viikkoisia. Hain oman Hopeahäntäni Äänekoskelta Palveluskoirien SM-kisoista keskellä yötä ja siitä meidän yhteinen taival varsinaisesti alkoi, pennun ollessa 8 viikkoinen. Pentu sai nimekseen Konna, joka myöhemmin osoittautui sopivan sille paremmin kuin hyvin, koska se varasteli sukkia, kenkiä ja kaikkea muuta mahdollista. Konna tuli alusta asti todella hyvin toimeen vanhemman koirani, tervueren narttu Nikin kanssa. Alussa minulla oli vaikeuksia oppia elämään pennun kanssa, koska olin tottunut vanhemman koiran toimivan melkein ajatuksen voimalla. Pentu taas ei osannut mitään muuta kuin tehdä tarpeet ulos. Meni hetken aikaa, että sen kanssa oppi elämään! Sanoisin kuitenkin, että Konna oli pentuna tosi helppo. Se oli reipas, utelias, todella sosiaalinen ihmisten ja eläinten kanssa (varsinkin lampaille se aina karkasi, ne oli sen mielestä paljon hauskempia kuin minä), liikkui kaikkialla kuin kotonaan ja rauhoittui minne vain. Kaiken tämän lisäksi se oli myös ahne ja leikki todella hyvin. Suurimmat taistelut käytiin lahkeissa roikkumisen ja äänenkäytön kanssa. Konna on aina käyttänyt todella herkästi ääntään, jo pentulaatikossa kun muut nukkui, se huusi täyttä kurkkua.

Ensimmäisiä temppuja alettiin harjoitella ruuan avulla heti ensimmäisellä viikolla, kun Konna kotiutui. Huomaisin jo silloin, että Konna oppi aika hitaasti uusia juttuja. Mutta kun se jonkun asian osasi, se teki sen missä vaan ja aina samalla innolla. Myöhemmin elämässä olen monesti lyönyt päätä seinään, kun tuntuu, ettei se millään opi joitain asioita. Toki on normaalia, että korkeammassa vireessä oppiminen hidastuu, mutta vaikka asioita opettaisi ruuan kanssa rauhallisesti, se vie silti huomattavasti kauemmin kuin esimerkiksi Nikin kanssa. Mutta kun tämän asian nyt vihdoin tiedostaa, on kouluttaminen huomattavasti mukavampaa ja lepposampaa. Koirat ovat koiria ja ne ovat erilaisia, kaikki eivät toimi samalla tavalla eivätkä mahdu samaan muottiin!

Konnan saapuessa sen urasuunnitelmat oli vielä auki, tiesin ainoastaan että halusin ehdottomasti tokoilla sen kanssa. Koulun kautta tuli kuitenkin kokeiltua vaikka mitä; henkilöhakua, pelto- ja metsäjälkeä, agilitya, pelastushakua… Koulun loputtua päästiin enempi tosissaan kokeilemaan myös suojelua, joka kaiken muun lisäksi tuntui olevan Konnalle enemmän kuin sopiva laji. Konnan maalimiehenä toimi Juha Korri ja saatiin paljon neuvoja ja tukea myös kasvattaja-Suskilta. Suojelua treenattiin aktiivisesti reilun vuoden, jonka jälkeen jäätiin siitä tauolle. Sen jälkeen alkoi aktiivisempi tokoilu ja se vei mennessään. Se tuntuu sopivan meille todella hyvin, osittain siitäkin syystä, että sitä voi treenailla lähes missä vaan ja milloin vaan, ja aika paljon pystyy treenailemaan myös itsekseen. Tällä hetkellä treenataan myös säännöllisesti agilitya. Kuitenkin, niin kuin joka kevät, kun lumi sulaa ja pellot alkaa vihertää, myös PK-kärpänen puraisee ;) Konna on niin monipuolinen harrastuskaveri, että sen kanssa voi tehdä melkein mitä vaan suojelusta koiratanssiin, on se käynyt myös lastentarhassa temppuja tekemässä ja lapsia hauskuuttamassa.

Konnan kilpailu-ura alkoi toko-kokeella sen ollessa 1,5-vuotias. Ykköstulos jäi tuolloin 0,5 pisteen päähän ja yksi liike meni nollille, ei siis mikään paras kisauran korkkaus. Sen jälkeen ei auttanut kuin treenata lisää ja kokeilla myöhemmin uudelleen. Nykyään Konna kilpailee tokossa erikoisvoittajaluokassa ja ollaan suoritettu sen kanssa myös BH- ja AD-kokeet. Konna on opettanut, miten pitää jalat maassa; joka kerta kun luulen, että meillä menee hyvin ja mennään kokeeseen vähän turhan itsevarmana, tulee varmasti takkiin. Pitää siis muistaa säilyttää tietty nöyryys tässä harrastamisessa ja tiedostaa omat huonot puolet ja ongelmat. Ja myös osata iloita niistä pienistä onnistumisista ja olla tyytyväinen saavutuksiinsa sekä etenkin koiraansa!

PS. Ollaan torstaina menossa Konnan kanssa Jessica Svanljungin koulutukseen, siistiä saada taas oppeja lisää :)

Ellei viime hetkiä olisi, mitään ei tulisi tehdyksi.

Niki ja Konna nauttii kevään ensimmäisistä lämpimistä takapihalla!

Oho, mites tässä taas näin kävi? Pitkä aika edellisestä päivityksestä... Nooh, osa selittyy ehkä sillä, ettei olla ehditty treenaamaan lähes ollenkaan. Lähes kaikki vapaa-aika on mennyt remonttityömaalla ja viime viikko oltiin reissussa Kreikassa.

Jotain ollaan kuitenkin saatu aikaiseksi viime päivityksestä, nimittäin Nikin kanssa agilitykisoista NOLLAVOITTO <3 Kisat oli 6.4.2013 Kouvolassa, agirata + hyppyrata. Agiradalta tuli tosiaan nollavoitto ajalla -15,69 ja näin ollen meidän ensimmäinen LUVA kakkosista. Mun mielestä meidän suoritus oli ihan kauhea, niin sellanen seivausrata kun olla ja vaan voi :D Tunsin olevani kokoajan väärässä kohdassa eli myöhässä ohjauksesta ja ihmettelen kovasti, ettei niillä ohjauksilla tullut rimoja alas, HUH! Kamera oli mukana, mutta mun tuurilla siitä tietysti oli akku loppu, eli ei todistusaineistoa tästä kisasta. Hyppyradalta tuli sitten hylly; kun kuulin riman putoavan niin lopetin ohjauksen (tyhmä). Mulle käy aina niin. Siis kun kuulen riman putoavan, niin ajattelen mielessäni "peli menetetty, turha enää yrittää". Ja sitten jää harmittamaan, koska yleensä radassa on joku sellanen kohta mitä haluaisin tosissani yrittää tehdä vaikka jollain uudella ohjauksella, niin ei se sitten enää onnistu... Tästä ajatuksesta haluaisin päästä eroon.

Viime viikko oltiin reissussa Kreikanmaalla, tarkemmin Samos-saarella. Niki sai olla sen viikon kotona, koska mun äiti tuli hoitamaan sitä. Konna pääsi hoitoon Lauralle ja Niccelle ja se oli päässyt mm. rullaluistelemaan ja uimaan. Suuri kiitos hoitajille, itse pystyi olemaan rennosti reissussa, kun tiesi että koirat on hyvässä hoidossa :)

Rantamaisemaa ;)

 

Ja lisää...

 

Vähän kaupunkia.

 

Ja satamaa.

 

Ja vuorimaisemaa!

 

Hotellin hauskat sohvat, mäkin haluun!

 

Tämmöinenkin nähtiin ja pakkohan siitä oli kuva ottaa ;)

Well you only need the light when it's burnin' low, only miss the sun when it starts to snow.

Tällä viikolla ollaan skipattu kaikki säännölliset treenit; tiistaina en viittiny lähtee yksin treenailemaan hallille, torstaina meni töissä niin myöhään etten ehtiny treeneihin ja perjantaina ei ollu treenejä. Mutta josko huomenna menis vähän touhuilemaan, jos sais vaikka treeniseuraa...

Mä oon ottanu kaiken ilon irti näistä treenittömistä päivistä; käyny salilla ja pitkillä lenkeillä koirien kanssa ja eilinen vapaapäivä meni siivoillessa ja omia juttuja touhutessa. Niin ja jälleen kerran kamerankäyttöä harjoitellessa. Mä oon niin käsi ton kameran kanssa, siinä kuulemma olis paljon juttuja mitä vois hyödyntää mutta kun en mä osaa (toisin sanoen oon niin laiska opettelemaan, kun ei oo ketään joka osais opettaa mua). Ja kun mä en niin hirveesti näistä kameroista ymmärrä. Kamerana on tällä hetkellä Nikon D3100 ja siinä tollanen zoom-objektiivi. Minkälaisia kameroita teillä muilla on ja miten ootte oppinu käyttää niitä? Järjestäähän Nikon mun käsittääkseni jotain sellasia "näin opit ottamaan valokuvia"-kursseja; onko joku joskus käyny sellasella, kannattaako mennä?

Eilisen siivouksen jälkeen päätin ottaa vähän valokuvia meijän nykysestä kämpästä, että on sitten "muistoja" tästä mun lempparikämpästä, kun joskus muutetaan toiseen.

 

 

 

 

Konna on aina niin avulias ja tälläkin kertaa halus osallistua siivoomiseen, omalla tavallaan...

 

 

Mutta kun ei saanutkaan auttaa, niin molemmat koirat tyytyi kontaloonsa...

 

 

Hey dude, how's it hangin'?

 

Jos et välitä missä olet, et ole koskaan eksyksissä.

Nyt kun on vähän aikaa miettiny näitä treenikuvioita, niin näyttää jo paljon selkeemmältä! Eli kunhan saan aikaseks kysyttyä neuvoja tai saan jonkun kattomaan meijän treenejä niin sitten taas jatketaan EVL:än valmistautumista! Ja samalla päätin, että Konna ei enää kesällä jatka aksailua, me keskitytään sen kanssa tokoon ja mahdollisiin lisälajeihin sikäli mikäli niitä tulee. Ja Niki vaan aksailee, edelleen :) Viime viikolla ollaan keskitytty koirien kanssa vaan lenkkeilemiseen ja remmikäytökseen :P

 

 

Ja saas nähdä tuleeko pakonkin edessä vähän taukoa meille, jos muutetaan nyt keväällä vähän tilavampaan kämppään. Jos näin käy, niin meillä menee ainakin jonkin aikaa remppahommissa ja silloin koirien treenaaminen jää pakostakin hetkeks. Mutta sen näkee sitten myöhemmin, josko olen kesään mennessä omakotitalon omistaja :)

 

 

 

Mä odotan niin innoissani kevättä, kun ei tarvii pukee enään niin hirveen paljon päälle, jos lähtee vaikka koirien kanssa pienelle iltapissalenkille. Ja muutenkin, paljon kivempaa kun on sulat tiet niin voi ensinnäkin aloittaa taas juoksemisen noiden koirien kanssa, samoin rullistelun ja pyöräilyn. Sitä odotellessa!

Omaan mukavuuteen on helppo tuudittuu, sillonkin kun pitäis kasvaa ja uudistuu.

Koiraharrastuksessa, niinkun kaikessa muussakin, tulee välillä hetkiä, kun tuntuu että pitäiskö lopettaa. Meillä on nyt tullu sellanen hetki. Tuntuu, että kaikki treenit menee huonosti (oli laji mikä tahansa). Ja vieläpä molemmilla koirilla. Onkohan se sen merkki, että pitäis pitää vähän taukoa?

Onhan tässä jo pitkä tovi tullu treenattua ahkerammin, kun on ollu noita kisoja. Josko nyt olis sit se hetki, kun ottais vähän iisimmin. Jos pitäis vähän taukoa, niin ehkä sitten jaksais paremmin opettaa uusiakin juttuja ja hermot ei menis niin helpolla?

Me ollaan Konnan tokon kanssa nyt umpikujassa, kun en tiedä mitä tehdä. Ja hermot menee, kun koira ei osaa, enkä mä osaa opettaa. Ja vaikka osaisinkin, niin jaksaisinko, viitsisinkö? Nyt tuntuu siltä, että en jaksa. Olkoon. Ainakin toistaiseksi, kunnes se kärpänen taas puraisee ;)

Kirjottelin tossa viikonloppuna Konnasta juttua seuraavaan Palveluskoirat-lehteen. Julkaisen sen tekstin täällä blogissa toki vasta siinä vaiheessa, kun lehti on ilmestynyt :P

Ryhmärämä viime kesän juhannusleirillä; Niki, Konna, Nitta ja Kärppä

© Hanna Blomberg

Älä tyri nyt, älä lyö yli nyt, älä antaudu angstin valtaan.

Viikolla käytiin pari kertaa Konnan kanssa treenaamassa tokoa; tiistaina tehtiin melkein kaikki liikkeet (halusin tietää missä mennään) ja keskiviikkona Nicce liikkuroi meille tunnarin (joka onnistu vasta ehkä 7. kerralla) ja sit treenattiin luoksetulon stoppeja tolpan kierron avulla! Ja perjantaina tein vielä tunnarin pihalla iltalenkin jälkeen. Se oli priima.

Tänään olikin sitten näytön paikka, eli tokokoe. Tuomarina oli Hannele Pörsti.

Paikallaolo: 9 - haisteli kuulemma vähän ja nousi vajaasti istumaan
Seuraaminen: 9 - vinkui (?) askelsiirtymissä ja oli ajoittain tiivis
Liikkeestä istuminen: 10 - ei kai siitä mitään sanottavaaa
Luoksetulo: 6 - valui seisomisessa aika paljon...
Ruutu: 9 - kun kutsuin Konnan seuraamaan, se juoksi ensin ohi ja sit hidasti mun viereen :D
Hyppynouto: 0 - kapula pomppi toooosi vinoon esteen toiselle puolelle, Konna meni suorinta tietä kapulalle, MUTTA hyppäs kuitenkin takas ;)
Metallinouto: 10 - ok
Tunnistusnouto: 9 - tästä en osaa sanoa, koska en pystyny kattomaan Konnan työskentelyä (jännitin liikaa tätä tunnaria), täytyy jossain vaiheessa katto videolta miten meni :P
Kauko-ohjaus: 9 - JESS, tosi hyvä; peruutustreeneistä on ollut hyötyä!
Kokonaisvaikutus: 8 - haukkui muutaman kerran liikkeiden välissä

Kokonaispisteet 262, ykköstulos ja TK3. Yksi tavoite taas saavutettu :)
Mun mielestä tää oli meijän kaikkein huonoin VOI-koe, niinkun noin fiiliksen pohjalta. Konna otti jostain yleisöstä häiriötä, en oikein tiedä mistä. Ja muutenkin tuntui olevan omassa maailmassaan. Mutta teki kuitenkin onneks töitä vaikka ei ihan niin hyvin kuin yleensä! Nyt siis julistan EVL-treenit virallisesti alkaneeksi ;)

Off topic:
Perjantaina oli ihanaa tulla töistä kotiin, kun kämppä oli siivottu. Sen lisäks sain kukkia ja pöydässä odotti naudanpaistia, punaviinikastiketta ja kermaperunoita. SEKÄ jälkkäriks Brownieseja. On se kätevää, kun on tollanen kämppis! Lisää näitä naistenpäiviä kiitos :P

Brownies, nam nam!

Tee tai älä tee, yrittämistä ei ole.

Päätin, että en julkaise blogissa enään yhtään tekstiä ilman kuvaa. Eli tästä lähtien kaikki blogitekstit käsittää vähintään yhden kuvan. Mutta sen ei tarvii olla koirakuva, vaan se voi olla mikä vaan!

Palataan ajassa vähän taaksepäin; meinaan pari viikkoa sitten (23.2) oltiin Nikin kanssa agikisoissa Hyvinkäällä. Ai mitä sieltä tuli, noooooo, lisää hyllyjä meijän listaan... Molemmat hyllyt tuli siitä, että Niki ei suostunut (kummallakaan radalla) menemään yhteen tiettyyn putkeen. Toisella se oli u-putkena ja toisella radalla melkein suorana. Ekalla radalla sain sen menemään vasta neljännellä kerralla. Kun olin muutaman tunnin siinä pähkäilly, mistä se voisi johtua ja hain kisakirjan takasin, kuulin että muidenkin koirilla oli ollut samassa putkessa samoja ongelmia (ja mulla tosiaan on putkihullu koira). Päädyin siihen lopputulokseen, että todennäköisesti putkessa on ollu jonkun koiran pissat tms. ja Niki ei vaan oo halunnu mennä siitä ohi. Joten en vaivaa enää päätäni sillä, näitä käy kuitenkin niiiiiiiin harvoin :)

Viime sunnuntain Frantsin treeneissä kaikki muu meni hyvin, paitsi kontaktit. Ja huomasin, että meillä on oikeesti kontaktiongelma. Nikillä ei oo selkeää visiota siitä, mitä siellä kontaktilla pitää tehdä. Ja kun se on epävarma, niin rupee paukuttaa siellä ja kuumuu. Joten seuraaviin Ninan treeneihin asti keskitytään kontaktitreeneihin ja katsotaan sitten kolmen viikon päästä, mihin asti ollaan päästy. Muuten meni ihan sairaan hyvin, saatiin paljon kehuja :)

Koirat oli lauantai-aamusta sunnuntai-aamuun hoidossa Niccellä ja Lauralla, suuri kiitos hoitajille! Hyvin oli koirat käyttäytyny (tai niin mulle ainakin väitettiin ;)) ja tullut toimeen Niccen ja Lauran koirien kanssa. Me oltiin häissä ja hienoissa talviteemahäissä oltiinkin. Ja koska en tähän muuta kuvaa keksi enkä jaksa kaivaa, niin tän blogitekstin kuva on sieltä häistä:

(Mulla on "paha tapa" fiilistellä aina kaikkea tällästä hömppää!)

On parempi pitää suunsa kiinni ja vaikuttaa hölmöltä kuin avata se ja poistaa kaikki epäilykset.

Olin lataamassa nettiin videota Konnan viime kokeesta, mutta ei se onnistunu :( Meijän koneesta on tuuletin rikki ja jos tää on tarpeeks kauan päällä, niin se sammuu itekseen. Pitäis viedä korjaukseen... Eli videomatskua tulossa sit joskus!

Mulla oli tänään vapaapäivä ja mitenkäs muutenkaan sen kuluttaisi kuin siivoten, koirien kanssa lenkkeillen ja treenaten. Suunnattiin lenkin kautta hallille ja tehtiin molempien kanssa aksaa ja Konnan kanssa vielä siihen päälle tokoa. Nikin kanssa lähinnä tehtiin kontakteja ja nopeista sellaisista sai palkan (sillä on vähän hiipimisongelmaa alasmenoilla). Konnan kanssa tehtiin keppejä (sillä on vielä muutamat verkot), kontakteja ja yritin hyvällä ja huonolla menestyksellä opettaa/vahvistaa pakkovalsseja ja takaakiertoja.

Tokossa hinkattiin ruutua, koska Konna on alkanut menemään aina vasempaan reunaan ja aika eteen. Vaarana tässä tietenkin se, että kun huudan sen maahan ja jos se sattuis ottamaan pari askelta niin olis ulkona ruudusta. Vahvistin oikeata paikkaa keskellä ja palkkasin siitä. Viime kokeessa Konna ensimmäistä kertaa varmaan koskaan mietiskeli hetken ennen metallin nostamista :o Olin ihan häkeltyny. Joten tänään treenattiin metallikapulan nostamista -> kun Konna nosti kapulan vapautin sen pallolle. Välillä otin eteen istumaan ja siitä vasta palkka ja välillä suora vapautus. Nyt ei näkynyt mitään ongelmia. Lopuks vielä tunnari x 2, syystä että eka ei ollut ihan onnistunu. Haisteli hyvin ja rauhallisesti, nosti oman mutta pudotti sen, haisteli lisää ja otti oman uudestaan ja toi. Tehtiin sama uudestaan (vaihdoin oman paikkaa) ja nyt oli priima 10+!

Viikon päästä olis sit näytön paikka taas. Mulla on ollu rutiinina, että käytän Konnan aina ennen koetta noin tunnin lenkillä, jotta se olis mahdollisimman rauhallinen kokeessa (muuten ei keskity tunnarissa ja kaukoissa). Seuraavissa kokeissa oon vastaavana koetoimitsijana (muissa luokissa kuin VOIssa), joten mun pitää mennä hallille jo paljon ennen koetta :/ Toivottavasti toi mun kämppis (kuulostaa kivemmalta kuin avopuoliso ;)) haluis lenkittää sen mun puolesta, niin ei tarvis sit panikoida sen asian kanssa...

Huomenna koirat menee yheks yöks hoitoon mun treenikaverille Niccelle, kun me lähdetään reissuun. Sunnuntaina olis taas Frantsin treenit, josko sitten samalla laittais kuulumiset viime lauantain agikisoista ja sunnuntain treeneistä, nyt ei vaan jaksa!

Kaikki ovat tietämättömiä; vain eri asioista.

Tässä ensin yksi kevennys:

http://www.youtube.com/watch?v=Yn01arp2i9Y

Ja toinenkin:

http://www.youtube.com/watch?v=0DZX3EMR4pc

On niin hassua katella näitä vanhoja videoita, onneks on kuvannu noita tässä elämän varrella niin voi naureskella näin myöhemmin :)

Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään; on osattava myös pudota.

Mites tässä nyt näin kävi, että puoli vuotta pääs vierähtämään ilman päivityksiä? Oho.

Puolen vuoden kuulumiset näin lyhykäisyydessään;

Konna kastroitiin ja siitä on ollu paljon hyötyä. Se on selkeästi rauhallisempi (kotona) ja uskon, että sillä on myös ollut vaikutusta siihen, että eroahdistus on helpottanut. Nykyään kun Konna jää yksin, jätän sen makkariin portin taakse (ja se menee sinne ilman mutinoita eikä tule yli) ja just ennen kuin lähden, avaan portin että koirat saa päivällä olla koko kämpässä. Vaikka portti aukeaa, Konna ei enää änkeä sieltä. Se harvoin edes tulee pois makkarista (paitsi varmaan jossain vaiheessa kun oon lähteny). Joten nyt sen eroahdistuksen kanssa pystyy jo elämään ja se on meidän hienoin saavutus!

Käytiin Konnan kanssa marraskuussa ekoissa voittajaluokan tokokokeissa, tuloksena VOI2, 253p. (tunnari meni nollille). Tässä linkki videoon!

Seuraava VOI-koe oli 26.1 ja sieltä rapsahti VOI1, 278p. ja luokkavoitto!
Tässä pisteet liikkeittäin (tuomari Hannele Pörsti):
Paikallaolo: 10
Seuraaminen: 9
Liikkeestä istuminen: 10
Luoksetulo: 7 (seisominen ei ollu napakka, vaan valu...)
Ruutu: 10
Hyppynouto: 9
Metallinouto: 9
Tunnistusnouto: 10
Kauko-ohjaus: 5 (liikku ja yhessä vaihdossa ampas ylös ja näytti siltä kuin olis ollu aluks tulossa luokse)
Kokonaisvaikutus: 8

Ja heti seuraavana päivänä 27.1 seuraava koe, josta tulos VOI1, 283,5p. luokkavoitto ja KP!
Ja pisteet liikkeittäin (tuomari Harri Laisi):
Paikallaolo: 10
Seuraaminen: 8,5 (vaikka mun mielestä paljon parempi kuin edellisen päivän)
Liikkeestä istuminen: 9,5
Luoksetulo: 9
Ruutu: 10
Hyppynouto: 9
Metallinouto: 9
Tunnistusnouto: 7 (tiputti oman mutta nostin sen kuitenkin ja toi)
Kauko-ohjaus: 8 (liikku vähän)
Kokonaisvaikutus: 9

En ollu ajatellu, että molemmista kokeista tulis ykkönen. Mutta koska nyt on kaks VOI1:stä niin metsästetään sitten se TK3.

Niki ei oo oikeastaan tehny muuta kuin aksaa. Treenataan Nikin kanssa meijän seuran SM-ryhmässä ja meillä on pari kertaa kuussa ollu kouluttamassa (omien treenien lisäks) Nina Frantsi. Mä oon tykänny tooooosi paljon Ninan tyylistä kouluttaa ja me ollaan saatu hirmusesti oppeja lisää. Ja niistä treeneistä on ollu paljon hyötyä.
Muutamat aksakisat oli viime vuonna, mutta ei mitään mainittavaa. Kerran käytiin reissussa Joensuussa ja samalla kisaamassa Varkaudessa, jossa mun hyvä kaveri ohjas Nikin. Niki toimi tosi hyvin myös vieraalla kuskilla, vaikkakin molemmilta radoilta tuli hyl.

Tänään sitten käytiin pitkästä aikaa kisaamassa. Masalassa oli kaks agirataa ja olin ilmoittautunut molemmille. Ekalta radalta saatiin NOLLAVOITTO ja SERTi ja siirto kakkosluokkaan. WAU! Nyt on hieno fiilis :) Sain mun luottoagilityhenkilöltä maailman parhaimman vinkin; "lämmittele kunnolla ennen rataa ja tee nopeita spurtteja, jotta saa adrenaliinin virtaamaan". Ja SEHÄN TOIMI. Tästä lähtien aion joka kerta tehdä niin!

Ens viikonloppuna olis sit Nikillä kakkosluokan korkkaus Hyvinkäällä. Konnan seuraavat tokokisatkin on katsottuna, osallistuminen nyt riippuu vaan siitä että saanko jonkun tuuraamaan mua vastaavaks koetoimitsijaks siihen kokeeseen VOI-luokkaan, että saan ite kilpailla. Niistä sitten lisää myöhemmin. Eikai meille sen kummempaa ja jos vaikka tästä lähtien jaksais vähän ahkerammin päivitellä, kuin kerran puolessa vuodessa ;)