Elämää yhden koiran kanssa

Kun Teuvo lähti kesäkuussa uudelle ohjaajalle, mietimme Kepon kanssa, että tulipahan hiljaista meidän perheeseen. Muutama viikko kun oltiin eletty ilman Teuvoa, lähti Niki anoppilaan hoitoon, kun me lähdettiin kesälomareissuun (ja Konnalle tuli hoitaja meille kotiin). Noh, päiviä kului ja viikkoja vierähti, mutta Nikiä ei vieläkään näkynyt kotona. Se viihtyi niin hyvin anoppilassa maalla, omassa rauhassa ja huomion keskipisteenä, että se on vieläkin ”hoidossa” siellä :D

Appivanhempien oma koira, 14-vuotias hoffi, poistui vihreämmille laitumille keväällä ja heidän mielestään on mukavaa, kun Niki on siellä pitämässä seuraa. Aika siis näyttää, jääkö Niki sille tielle vai haluaako ne lähettää sen sieltä kotia välillä J Mä olen tyytyväinen siihen, että Niki saa olla siellä. Se niin nauttii, kun saa juosta pitkin pihaa ja metsiä, olla ainut koira ja saada kaiken huomion!

Arvatkaa vaan, onko yhtään pentukuumetta, kun on vaan yks koira talossa??? Täällä on liian rauhallista ja liian hiljaista!

 

When 3 become 1...

 

Mietiskelyä eri lajivaihtoehdoista...

Välillä on hyvä mietiskellä, että mikä on millekin koiralle ja minkä ikäisenä hyvä harrastus. Moni koirakko saavuttaa yhden tavoitteensa ja alkaa väkisinkin asettaa itselleen jo seuraavaa tavoitetta. Meidän yksi tavoite on jo saavutettu; varjo-TVA. Se oli se suurin haave ja se on nyt toteutettu. Konna on sen verran haasteellinen toko-koira (ainakin mulle), että sen kanssa en jaksa alkaa viilaamaan niin paljon pilkkua, että meillä voisi koskaan olla saumaa ”isoissa kisoissa”. On siis aika miettiä, että mitä seuraavaksi? :)

Konnan kanssa harrastettiin nuorempana aktiivisesti suojelua; tottista, peltojälkeä ja itse puruja. Olinhan sen jo ehtinyt ilmoittaa IPO-kokeeseenkin, mutta viime hetkellä piti peruuttaa, koska alkoi reagoimaan laukauksiin paikallaolossa. Oma motivaatio tästä kärsi suuresti ja päätin lopettaa leikin siihen. Konnan kanssa on myös tehty henkilöhakua sekä agilityä. Nyt meillä onkin sitten jo ongelma: Miten päättää, mihin lajiin panostaa seuraavaksi? Noh, tässä vähän pohdintaa:

 

IPO
Jälki: Konna on aina ollut ”huono” jäljestämään. Tarkoitan tällä siis sitä, että se on aina jäljestänyt todella rauhallisesti, epävarmasti ja korkealla nenällä. Se ei ole ahne, syö kyllä namit jäljeltä mutta voi ihan yhtä hyvin mennä niistä yli. Palloa on myös kokeiltu jäljellä nostattamaan sen intoa, mutta ei tuottanut toivottua tulosta. Esine-ilmaisut on aina olleet hitaat ja vaivalloiset. Konnan jälkityöskentelyyn ei ole juurikaan voinut puuttua, koska muuten se paineistuu ja lopettaa jäljestämisen. Unelmien jälkikoira siis, right? Jostain kumman syystä oma motivaatio jäljen osalta ei ole koskaan ollut kovin korkea, koska en yksinkertaisesti tiedä mitä sille olisi pitänyt tehdä.
Tottis: Suurin ongelma on siis ollut ne laukaukset. Kentän laidalla lenkillä ollessa, leikin yhteydessä tai seuraamisessa ei reagoi laukauksiin juuri millään tavalla. Mutta paikallaolossa nousi ylös ja paineistui laukauksista. Näitä makuu-laukauksia ei olla tehty nyt ainakaan vuoteen siitä syystä, että ollaan kisattu tokossa, enkä ole halunnut ”vaarantaa” siellä meidän paikallaoloa. Pitää alkaa pikkuhiljaa siedättämään sitä niihin, jotta joskus se ei olisi este mennä kisaamaan PK-puolelle. Muuten tottis on kohtalaisessa mallissa. Mikäli haluaisi nyt mennä kisoihin, pitäisi saada A-este-nouto varmaksi (saattaa kiertää takaisin), eteenmenon maahanmeno työstää (lähtee kyllä eteen, mutta maahanmeno on toinen juttu). Toki olis paljon viilattavaa, mutta nuo on ne suurimmat keskeneräiset jutut.
Purut: Suurin ongelma on ote. Konna on aina ollut leikkiessään sellainen ihme mälvääjä. Jos se leikkii pallolla, se mutustaa palloa koko ajan. Sama homma patukan tai minityynyn kanssa. Eikä se vastusta juuri lainkaan :D Hyvä yhdistelmä siis! Eniten täytyis työstää juurikin otetta. Iskut sillä on ihan ok ja myös haukku. Piilot (ainakin 1&2) kiertää ja osaa mennä piilolle haukkumaan löysillä. Pakopaikalle siirtymistä ja hallintaa ylipäätään pitäisi treenata paljon. Irroituksissa ei ole koskaan ollut ongelmaa. Sivukuljetusta myös pitäisi harjoitella, ettei lähde siinä lapasesta.
Yhteenveto: Aika hitokseen paljon hommaa ;)

 

Haku
Henkilöetsintä: Konnalla on valmis ilmaisu, se pitäisi vaan saada maalimiehellä varmemmaksi, ettei reagoi mun lähestymiseen. Pistotyöskentely on aika nollassa, eli se pitäisi opettaa. Eikä irtoa tarpeeksi kauas, joten sitäkin tulisi vahvistaa. Tyhjiä pistoja ei olla hirveen paljon tehty. Hallinta siinä mielessä kohdallaan, että tulee pois metsästä kun sitä huutaa :D
Esine-etsintä: Lähtee käskyllä hyvin etsimään, mutta menee turhan maa-vainuisesti eikä nosta nenää tarpeeksi. Tässäkään ei irtoa helposti riittävän kauas. Esineiden luovutus on kunnossa ;)

Agility
Konna osaa kaikki muut esteet, paitsi kepit ja kontaktit on vielä vaiheessa. Sen kanssa on tehty perus-ohjausharjoituksia ja irtoamisia. Se kuuntelee kohtuullisesti ja lukee mua ihan hyvin silloin, kun olen oikeaan aikaan oikeassa paikassa! Konnalla on vaan vähän turhan raju tyyli eikä minkään näköistä este-kunnioitusta. Se saattaa monta kertaa peräjälkeen juosta puomille niin lujaa, että jalat menee sekaisin ja se lentää ylhäältä alas. Samoin hypyillä ei lennä vaan rimat vaan koko siivekkeet. Toki nämä on sellaisia asioita, mitkä helpottuu sitä mukaa, mitä enemmän tekee, tai näin ainakin olettaisin? Mulla itsellä ei ole agilitykokemusta sen enempää, kuin mitä Nikin kanssa ollaan räpelletty, eli aika vähän.

 

Tässä on nyt listaus niistä lajeista, mitä ollaan tehty. Muita lajeja, mitä olen punninnut mietintämyssyssä, on metsäjälki ja mondioring. Samoin olen suunnitellut joskus Konnan eläkelajina pitää Rally-Tokon J

Nyt pitäisi siis tehdä vähän päätöksiä, mitä lajia seuraavaksi? Omissa haaveissa on aina ollut se IPO1 –koulutustunnuksen saaminen Konnalle. Ja itse haluaisin kokeilla kilpailla suojelukokeessa. Kohta Konna alkaa vaan olla sen ikäinen, että jos meinaa IPO:ssa kilpailla, niin täytyis alkaa touhuamaan. Aika näyttää, mihin tästä seuraavaksi sitten suunnataan J

 

 

Seuramestaruus-hässäkkä

Oltiin Konnan kanssa torstaina Porvoonseudun Koiraharrastajien ja Porvoon Palveluskoirien jokavuotisissa tokon seuramestaruus-karkeloissa. Edustimme PORSK:ia, niin kuin aina tokossa. EVL:ssä oli viisi koiraa ja me oltiin luokan viimeinen koirakko.

Paikalla istuminen: 9,5
Paikalla makaaminen: 7,5 – Kaksoiskäsky sivullenousemiseen. PRKL!!

[Tauko]

Z-liike: 6 (maahan-seiso-istu) - Pirulainen jätti istumisen tekemättä ja seisoi vaan. Konnan keskittyminen herpaantui just sillä viimeisellä suoralla ennen käskyä, eikä ollut skarppina.
Kauko-ohjaus: 7,5 – Seiso-istu –vaihdossa tuli jotain 15cm eteenpäin ja pikkasen myös seiso-maahan –vaihdossa.
Ohjattu noutaminen: 9,5 – Ihan huippu <3
Seuraaminen: 8 – Ei ymmärrä miten saatiin noinkin hyvät pisteet, mun mielestä se seuraaminen oli kamalaa. Mulla oli koko ajan sellainen tunne, että kohta se lähtee lapasesta ja haukkuu. Konna oli vähän turhan innoissaan tuossa seuraamisessa ja se näkyi; juoksu-osuus oli kauhea. Mutta eipä haukkunut!

[Tauko]

Tunnistusnouto: 0 – Konna ei keskittynyt yhtään kun mentiin kehään. Se kattelin vaan kentän laidalle, en oikein tiedä mitä. Ehkä kepoa?
Luoksetulo: 8 – Tästäkin saatiin mun mielestä liian hyvät pisteet, ei se videolla mun mielestä ihan kasin arvoisesti pysähdy J Mutta Konnaksi ihan ok!
Metallihyppynouto: 9 – Olis saanut ottaa kapulan määrätietoisemmin.
Ruutu: 9 – Tosi hyvä. Ruutuun juostessa vilkuili kehän reunalle, ärsyttävää. Ja olis saanut mennä ruudussa nopeammin maahan.

Kokonaispisteet 239 ja 2-tulos, sijoitus 3./5.

Tässä kokeessa huomasin sitten taas sen, että puolen tunnin lenkki ennen koetta ei ole riittävä, jos lämpötila on alle 25 astetta :D Konna pystyy keskittymään huomattavasti paremmin, jos se on saanut päästellä ylimääräisiä höyryjä ensin pois! Eli belgien rotumestiksissä täytyy muistaa tämä pikkujuttu J

Tässä vielä videota suorituksesta:

Rennot kisavalmistelut

Meillä olisi Konnan kanssa torstaina koe. Eli siis muutaman päivän päästä. Ollaan toooosi hyvin valmistauduttu, ollaan me SM:ien jälkeen treenattu ehkä 6 kertaa :D Ihan oikeesti. Mutta tauko johtui lähinnä siitä, että Konnalla meni tuo tassu rikki niin ei sen kanssa voinut pitkään aikaan tehdä mitään. Nyt viime viikonloppuna uskalsin ensimmäisen kerran kunnolla juoksuttaa sitä treeneissä.

Viimeisissä treeneissä ollaan lähinnä keskitytty luoksetulon pysäytyksiin, seuraamisen kontaktiin ja käännöksiin, tunnariin ja zetaan. Luoksetulossa olen pysäytysten jälkeen aina kierrättänyt sitä taaksepäin, jotta saisi sille taas sen ajatuksen pysähtymisessä sinne taaksepäin. Seuraamisessa kontakti on ollut huonoa ja käännökset laiskoja, joten olen muistutellut niistä ja palkannut nopeista ja hyvistä käännöksistä. Tunnarissa Konna on välillä epävarma, mutta paranemaan päin. Tänään kepo teki meille tunnarin (enkä ollut koskaan maininnut sille, että tunnari ei ole koskaan reunimmainen). Noh, Konna menee kapuloille, haistelee ja tuo vasemmalta reunimmaisen. Se vaikutti tosi itsevarmalta ja ajattelin jo, että mitä hittoa se oikein tekee. Annoin tuoda loppuun asti ja kurkistin varoiksi tunnarin päähän, ja sehän oli OMA :D Mitä tästä opimme, luota koiraan! Zetassa olen palkkaillut siitä, kun Konna tulee takaisin seuraamaan (koska siinä seuraaminen on melko huonoa). Ja toki myös tehnyt sille istu-seiso kuunteluharjoituksia, koska meinaa välillä korkeassa vireessä jättää kuuntelematta...

Näillä vähillä treeneillä siis mennään kokeilemaan, saas nähdä kuin mein käy ;)
Tuun kirjottelemaan tänne sitten kisakertomusta!

Tässä vielä kuva viime keväältä, kun mulla oli viikonlopun hoidossa kaverin hoffinarttu.
Kyllä oli huomattavasti helpompaa lenkittää tämä konkkaronkka luonnossa, villinä ja vapaana ;)

TOKO SM 2014

Tänä vuonna TOKO:n SM:t oli yhdistetty työ- ja kisareissu! Suunnitelmissa oli lähteä ajelemaan Poriin perjantaina hyvissä ajoin, viimeistään kahden aikaan, jotta oltaisiin perillä aikaisin ja saataisi pystytettyä myyntiteltta rauhassa ja käydä syömässä ennen hotellille menoa. Toisin kuitenkin kävi, kun auton kanssa tuli ongelmia tietenkin juuri siinä vaiheessa, kun olimme lähdössä Porvoosta. Muutama ylimääräinen tunti siinä sitten vierähti ja päästiin matkaan vasta joskus puoli viiden paikkeilla. Matkalla jätettiin vielä yksi koira hoitoon Hämeenlinnaan. Kun perille päästiin (ilman navigaattoria, kun oli niin hyvät opasteet tiellä), meillä oli 15 minuuttia aikaa kasata myyntiteltta :D Onneksi paikalla oli avuliaita ihmisiä, jotka tulivat auttamaan! Tämän jälkeen alkoi hotellin metsästys ja se löytyikin yllättävän helposti. Ruokapaikan etsiminen olikin hieman haastavampaa siihen aikaan illasta/yöstä.

Konnan kanssa reissussa tuli erittäin hyvin esille taas ne puolet, miksi tykkään siitä niin paljon ja samalla myös se, miksi välillä meinaa mennä hermot siihen. Konnan kanssa pystyy huoletta liikkua missä vain, ihmisvilinässä koepaikalla tai hotellissa se liikkuu rennosti. Sen voi antaa kulkea pitkällä hihnalla ilman että tarvitsee miettiä, ”mitä jos kulman takaa tuleekin joku”. Hotellihuoneessa se vain nukkuu tyytyväisenä. MUTTA. Kun se joutuu häkkiin, on piru irti. Se tärisee, läähättää ja pyörii. Tätä ongelmaa ei ole silloin, kun liikutaan meidän omalla autolla, jossa on takaluukussa häkit. Mutta kun liikutaan pakettiautolla, jossa häkit on takatilassa, se on ongelma. Näistä Konnan oikuista ja siitä miten olen oppinut elämään niiden kanssa, riittää niin paljon kirjoitettavaa, että siitä teen erillisen postauksen joku kaunis päivä J

Konna valmistautuu SM:iin…

Aamulla käytin ensin Konnan lenkillä ja sujautin sen autoon, ja suuntasin itse aamupalalle. Ai että mä sitten rakastan hotelliaamiaista <3  Vatsa täynnä lähdettiin ajamaan kisapaikalle. Laitettiin myyntiteltta kuntoon ja sen jälkeen lähdin käyttämään Konnaa pidemmällä lenkillä ja keräämässä ajatuksia kasaan. Meillä oli paikallaolot ennen taukoa, joskus noin klo 11.30. Niihin lähdin ihan hyvillä mielin ja Konnakin tuntui olevan sopivassa vireessä. Aloitettiin paikalla istumisella.

Paikalla istuminen: 0 – Konna jäi hyvin istumaan ja kun tulin takaisin kehään, se istui vieläkin samassa paikassa. Kun liikkuri sanoi kiitos, vapautin Konnan iloisesti ja sanoin ”Hyvä poika”. Tuomari tuli meidän eteen ja sanoi, että ei se kyllä ollut ja näytti nollaa. Olin tosi hämmästynyt. Konna oli nostanut pyllyä noin 15cm ilmaan ja napannut/kirputtanut itseään kyljestä ja sen jälkeen istunut uudestaan. Muuten ollut rauhallinen. Kehän laidalta kuulin, että Konnan ympärillä oli pyörinyt joku ampiainen tai paarma. Tiedä sitten oliko se pistänyt vai mitä, ainakin selkeästi häirinnyt.

Paikalla makaaminen: 8 – meni muistaakseni maahan vähän löysästi, kaksoiskäsky sivulle nousemiseen.

Oli muuten hauskaa olla Konnan veljen omistajan, Marja-Leena Hiturin, arvosteltavana!

Paikkisten jälkeen mulle jäi kuitenkin ihan hyvä mieli, koska istumisessa kävi tuollainen ”vahinko”, mitä ei oikein voi harjoitella etukäteen.  Konna kun ei ole muistaakseni koskaan noussut eikä mennyt maahan istumisessa. Välillä on huono tuuri ja sille ei vaan voi mitään!

Yksilösuoritukset meillä oli joskus kahden maissa. Kehät alkoi vähän myöhässä ja menin paikalle turhan ajoissa. Onneksi kenttien lähellä oli paikka, missä pystyi olla varjossa ja siellä me odoteltiin omaa vuoroamme. Koska Konna oli aika väsyneen oloinen (varmaankin kuumasta päivästä ja autossa stressaamisesta), päätin nostattaa sen virettä pallolla ennen kehään menoa. Normaalisti en siis sitä paljoa nostata ennen suoritusta, koska muuten kolikon kääntöpuoli eli haukkuminen tulee esiin. Nyt oletin, ettei ollut sitä vaaraa. Kun edellinen koira oli kehässä suorittamassa, mentiin kehän sisäänmenolle odottamaan.

Z-liike: 9 – joku jäävä oli varmaan hidas, muuten hyvä (ei liikkunut seisomisessa <3)
Metallihyppynouto: 9 – palautti ravilla
Tunnistusnouto: 8 – sekä meno että tuli ravilla, muuten ok!

Se kehä oli siinä. Kun päästiin pois kehästä, meitä hoputettiin jo seuraavaan kehään. En ehtinyt palkkaamaan Konnaa, mutta ajattelin ettei se vielä haittaa.

Ruutu: 0 – kun olin lähettämässä Konnaa merkiltä ruutuun, lähti se juoksemaan yhdelle luoksetulon merkille (en ymmärrä miten se sen sieltä bongas eikä ruutua). Käskin uudestaan ruutuun ja meni takaisin merkille. Siitä annoin uudestaan ruutu-käskyn ja sitten juoksi ruutuun. Loppu oli ihan ok. Mun mielestä se ruutu oli ”helppo”, se näkyi hyvin eikä oltu kikkailtu mitään kummempia. Mutta ilmeisesti Konnan mielestä ei ollut helppo.

Luoksetulo: 5,5 – pysähtyi Konnaks ihan kohtuullisesti ja maahan meni ihan ok. Mutta eihän se ole ikinä nopea ja tästä liikkeestä ei meille ikinä tule hyviä pisteitä J

Kun tultiin Konnan kanssa kehästä ulos, bongas se jonkun palkan (narulelun) siitä matkalta toiseen kehään. Se jäi ihan kiinni siihen leluun, eikä ollut yhtään mukana. Päätin ottaa oman aikani, että saan sen kuuntelemaan vaikka meitä huudeltiinkin jo seuraavan kehään. Tokaisin vain liikkurille, että pieni hetki, tulemme kohta! Kaveri antoi meidän pallon ja leikitin Konnaa hetken ja otin muutaman sivulletulon, jotta sain sen unohtamaan sen vieraan narulelun. Sain kun sainkin sen hyvään kontaktiin ja sitten vain seuraavaan kehään hyvillä fiiliksillä:

Kauko-ohjaus: 8 – KAKSOISKÄSKY SIVULLENOUSEMISEEN, voihan prkl!! Muuten oli mun mielestä tosi nätit vaihdot. Tuomarikin kehui J

Ohjattu noutaminen: 9,5 – palautus hieman vinoon ja sivulletulo oli ehkä myös vähän vino. Mutta muuten ihan loistava <3

Tässä välissä otin taas hetken aikaa itsellemme ja Konna sai iskeä palloon muutaman kerran. Viimiseen kehään mars:

Seuraaminen: 8 – Liian tiivis seuraaminen tokoon, niin kuin aina! Mutta Konna EI KERTAAKAAN HAUKKUNUT, teki hyvät käännökset, piti kontaktin koko suorituksen ajan ja muutenkin oli kunnolla mukana ja musta tuntu tosi hyvältä J Se ei oo varmaan koskaan seurannu kokeessa noin hyvin!

Kun tulin viimeisestä kehästä ulos, annoin Konnalle pallon suuhun ja olin niin tyytyväinen meidän suoritukseen, että meinas itku päästä! Okei, meille tuli ne muutamat ikävät nollat, jotka laskee kokonaispistemäärää huimasti, mutta meillä oli kivaa ja mulle se fiilis on paljon tärkeämpää kuin ne pisteet. Huonot pisteet hyvällä fiiliksellä on mukavempaa kuin hyvät pisteet huonolla fiiliksellä!!

Meidän ihku joukkue! © Saija L.
Kuvan Vappu-labbis oli alokasluokan SM-2 eli hopeamitalisti <3

Olin jo aiemmin ajatellut salaa mielessäni (ja muutamalle kaverille sen kyllä ääneenkin sanoin), että Konna jää toistaiseksi toko-eläkkeelle SM:ien jälkeen. Mutta nyt en olekaan siitä enää niin varma. Sain niin paljon puhtia taas treenaamiseen ja kisaamiseen näiden kisojen jälkeen, että voihan se olla että meidät näkee syksyllä vielä kisakentillä ;)

Loppupäivän Konna sai makoilla varjossa auton vieressä. Illalla käytiin syömässä hyvin ja päästiin onneks aikaisemmin nukkumaan kuin edellisenä iltana. Aamulla taas aamupalan kautta pelipaikalle töitä tekemään ja illalla ajeltiin kotia. Oli kyllä mukava reissu J

Nälkäisiä kilpailijoita meidän ständillä! © Saija L. 

Video-saastetta

Ajattelin tulla jakamaan täällä videon mun ja Teuvon viimeisestä jäljestä! Onneks mulla on aika paljon videoita Teuvon treeneistä ja sen hääräilyistä muutenkin, niin niitä voi katsella pahimpaan ikävään :)

 

Tuo jälki oli pikkasen haasteellinen siinä mielessä, että nurmi oli leikattu varmaan puoli tuntia ennen kun tein tuon jäljen (nähtiin kun leikkuri ajoi toista nurmea vieressä). Ja toinen hankaloittava tekijä oli se, että jäljenteon jälkeen kun menin hakemaan Teukkaa autosta, saatiin kunnon harhajäljet, kun viereisessä puistossa olleet pikkutytöt leikki hippaa nurmella :D No ainakin tuli hyvät häiriöt pojalle!