Konna valittiin Tsekkeihin!

Tässä on ensi vuoden FMBB:n (belgianpaimenkoirien MM) toko-joukkue:

 

Tämä siis tarkoittaa sitä, että me lähdetään Konnan kanssa Tsekkeihin ensi toukokuussa, wuhuu!

 

Kisat pidetään 7-10.5.2015 Pisekissä, Tsekeissä. On kyllä aika jännää lähteä ensimmäistä kertaa ulkomaille kilpailemaan. Ainakin on nyt puoli vuotta aikaa valmistautua, niin fyysisesti kuin henkisestikin ;)

Uusi koira talossa!

Meille saapui sunnuntaina nuori tervuherra hoitoon, toistaiseksi ja määrittelemättömäksi ajaksi. Ikää poikasella on 7kk ja tottelee nimeä Jakke. Aivan ihanan oloinen koira, äärimmäisen helppo arjessa. On suhteellisen nöyrä ja kävelee lenkillä nätimmin kuin yksikään muista meillä olleista koirista :D Jakke päätyi meille, koska sen omistajalla on mahdollisesti edessä polvileikkaus, eikä pysty koiraa tällä hetkellä lenkkeilyttää.

 

Poikien yhteiselo on alkanut ihan kivasti. Alkuun Konnan piti vähän jäykistellä, mutta muuten ne on aika välinpitämättömiä toisistaan. Lenkillä ne ovat kuin enkeleitä :)

IP1 -videot ja reportaasi

Koepäivänä 8.11.2014 meillä oli kokoontuminen Monninkylän Shell-huoltoasemalla klo 8.00. Siinä avattiin koe ja oli koirien sirunluku ja luoksepäästävyyden tarkastus. Samalla suoritettiin arvonnat ja me saatiin numeroksi 1. Sen jälkeen kilpailijoiden autot jonoon ja peräkanaa kohti jälkipeltoa, mikä oli noin 10 minuutin ajomatkan päässä.

Pellon laitaan kun saavuttiin ja huomasin jälkipellot, olin todella iloinen ja tyytyväinen. Pellot oli ideaaliset; lyhyt rehu, hieman kosteaa (ei liian märkää) ja tasaista. Vähän tuuli, mutta ei häiritsevästi. Ensin kolmosen koirat ajoi jäljet ja sen jälkeen lähdin tarpomaan meidän jälkeä. Tuomari Seppo Hursti huusi laidalta mihin kohtaan pitää tiputtaa esine ja mihin kohtaan tulee kulmat. Ensimmäisen suoran puolessa välissä menin sekaisin askelissa ja päätin olla laskematta niitä :D

Lähdin hakemaan Konnaa autosta pelonsekaisin tuntein. Käytin sen tiellä pissalla ja sitten suunnattiin pellolle. Konna ei reagoinut ihmismäärään juuri millään tavalla vaikka käveltiin keskeltä ihmisröykkiötä, se tiesi kyllä heti autosta lähtiessä mitä oltiin menossa tekemään. Sitten ilmoittautumaan tuomarille ja eteenpäin paalulle. Paalulle lähetys tuli multa vähän hätiköidysti, olisin voinut odottaa paalulla hetken ennen kuin päästän sen jäljelle. Konna lähti tosi hyvin jäljestämään ja ekalla suoralla tuli muutama tarkistus. Jäljelle oli sopivasti sattunut luonnon omia makupaloja eli jäniksen papanoita, joita Konna useampaan otteeseen sieltä naposteli. Ensimmäinen esine arvosanalla erinomainen ja sitä se kyllä oli. Kohtuullisen nopea ja ihan suorassa. Esineeltä Konna olis saanut lähteä rauhallisemmin, se vähän ryntäs jäljelle. Ensimmäisessä kulmassa se meni koiran mitan yli ennen kuin teki kulman. Toisella suoralla oli vähän hapuilua ja toisen kulman se ajoi ihan kohtalaisesti (joskin nenä nousi siellä). Kolmannella suoralla sitten olikin oikein kunnon kasa papanoita ja kun Konna pyörähti niitä syömään, se myös sotkeutui liinaan. Kun Konna jatkoi jäljestämistä, liina onneksi oikeni eikä enää estänyt Konnan menoa (ihme kyllä se ei reagoinut siihen sotkeutuneeseen liinaan). Toinen (ja viimeinen) esine tuli Konnalle vähän yllättäen ja se ilmaisi sen tosi vinoon. Mutta onneksi esine oli suoraan sen tassujen välissä, niin se oli helppo löytää. Kun oltiin loppu-ilmoittauduttu tuomarille, olin yhtä hymyä :) Tuomarin arvostelun päätyttyä hymyilin vielä leveämmin, kun kuulin pisteet: 91.

Kun kaikki oli ajaneet jäljet, lähdettiin ajelemaan kohti Monninkylän urheilukenttää, missä oli tottis- ja suojeluosuus. Käytin Konnan pienellä lenkillä ja odottelin, että tottis alkaa. Kenelläkään ei tuntunut olevan mihinkään kiire ja käväisin vielä vessassakin siinä välissä. Yhtäkkiä kentältä huudetaan, että täällä pitäis olla jo. Tuli siis pikkasen kiireesti otettua koira autosta ja ilman mitään "henkistä kokoamisaikaa" mentiin suoraan kentälle, jossa meidän pari jo odotti meitä. Konna suoritti ensin kenttäliikkeet.

Seuraaminen oli Konnan perusseuraamista, ainut että se reagoi ensimmäiseen laukaukseen (oletan että luuli sitä piiskaksi). Kontakti olis saanut olla parempi ja juoksussa se haukahti muutaman kerran. Liikkeestä istuminen oli perus-Konnaa eli hidas. Liikkeestä maahanmeno samoin hidas, luoksetulo oli ihan ok (mutta tais tulla vähän vinoon). Tasamaanoudossa olis saanut palauttaa vähän lähemmäs ja siirtyä korrektimmin sivulle. Hyppynoudossa huomasin, että heitin kapulan hieman vinoon. Tätä on kuitenkin harjoiteltu niin paljon, että oletin Konnan tekevän sen kuitenkin ihan hyvin. Noh, toisin kävi. Konna juoksi suoraan kapulalle hyppäämättä estettä, nappas kapulan suuhunsa ja tuli hypyn kautta takaisin. Blaah, oma moka. Sitten oli A-esteen vuoro. Konna lähti suorittamaan liikettä, mutta ponnisti esteelle aivan liian kaukaa ja tömähti suoraan ylösmenoa päin ja lensi kyljelleen maahan. Olin ihan varma, että nyt kävi huonosti. Konna ei kuitenkaan ontunut eikä muutenkaan näyttänyt niin kauheasti siitä itseensä ottavan ja päätin odottaa ja katsoa mitä se tekee. Halusin sille vaan "onnistuneen" suorituksen; että se saisi hakea kapulan ja palkata itsensä sillä noudolla. Hetken aikaa se etsi, että mitä se voisi tuoda ja tuli sitten takaisin mun luo. Sanoin sille uudelleen "kiipee" ja Konna juoksi A-esteen ohi ja lähti etsimään noutokapulaa. Se havaitsi sen, juoksi kapulalle ja palautti sen törmäten ja todella vinoon. Meni sillä siis vähän pasmat sekaisin. Siitä siirryttiin sitten eteenlähetys-paikalle. Kuiskasin Konnalle vähän ennen pysähdyspaikkaa "eteen, eteen" ja se kyllä tiesi mitä tehdään seuraavaksi. Valmistelevassa osuudessa se edisti tosi paljon ja lähti ihan lujaa juoksemaan eteen. Tosi pian tuli kuitenkin epäusko ja Konna lähti haukun kera kaartamaan takaisin mun luo. Huusin sen jossakin vaiheessa maahan, menin sen viereen ja käskin sen perusasentoon. Tästä vielä paikallamakuuseen, joka oli todella hyvä. Ei mitään valittamista :) Ja mikä tärkeintä, ei reagoinut laukauksiin <3 Paikallaolossa ollessa olin ihan varma, että pisteet ei riitä koulutustunnukseen. Arvostelun lopuksi kun kuulin pisteet, olin taas onnessani: 71p. Me selvittiin siitä!!! Toki olin odottanut parempaa suoritusta, mutta tuollaisen ikävän sattumuksen jälkeen olin noihin pisteisiin ihan tyytyväinen.

Meitä oli vain neljä koirakkoa suorittamassa kenttäliikkeet, joten ei kestänyt kauaa kun oli suojeluosuuden vuoro. Käytiin tuomarin kanssa läpi, mihin kohtaan piilolla siirrytään ja missä on pakopaikka. Olin niin tohkeissani, että multa meni kokonaan ohi tieto siitä, mihin kohtaan siirrytään kun koira viedään pitkään liikkeeseen.

Kuljetin Konnan lähellä-käskyllä (ilman kontaktia siis) kentälle, pyysin tuomarilta luvan ja lähetin sen vitos-piilolle. Se lähti sinne hyvin haukun kera ja sieltä takaisin juostessa lähetin sen kutos-piilolle. Piilolla Konna aloitti kuutamohaukulla ja sen jälkeen alkoi paukuttaa normaalisti. Tuomarin merkistä siirryin piilolle ja toisesta merkistä siirryin koiran viereen (ykkösluokassa koiran saa hakea piilolta). Käskin Konnan ensin istumaan ja siitä seurautin sen oikealle paikalle, se just ja just pysy lapasessa tässä kohtaa :D Maalimies siirtyi pakopaikalle ja minä siirrätin Konnan lähellä-käskyllä omalle pakopaikalleen. Paon hyökkäys oli tosi hyvä ja irrotus myös, mutta Konna tökkäs ja häiritsi maalimiestä jälkivartioinnissa ja siitä lähtee ihan hyvin pojoja. Uudelleen hyökkäyksessä Konna sai vähän huonon otteen, mutta puri kuitenkin ihan kohtuullisesti. Minä huusin irrotus-käskyn liian aikaisin ja Konna ei irrottanut heti käskyn kuultuaan. Jälleen irrotuksen jälkeen se häiritsi maalimiestä. Menin koiran luokse, otin sen hallintaan ja lähdin seurauttamaan sitä pitkään liikkeeseen. Jossain vaiheessa matkan varrella tajusin, että ei mitään tietoa mihin kohtaan meidän pitää jäädä :D Käännyinpä sitten jossain kohtaa ja tuomari huusi "pidemmälle vaan". Ja eikun matka jatkuu ja hetken päästä kuulin huudon "siinä on hyvä". Konna istua odotti kunnes käskin sen kiinni ja pirun hyvin menikin kiinni. Siitä irrotus ok, mutta jälleen se häiriköi maalimiestä. Kävelin koiran luo, otin sen hallintaan ja seurautin sen maalimiehen sivulle. Sivukuljetus ihan ok, ainut että Konna ei istunut ennen kuin lähdettiin liikkeelle. Luovutin pampun tuomarille, hymyilin ja seurautin Konnan sen muutaman askeleen ennen kuin sen sai kytkeä. Liina kiinni pantaan ja ai että oli voittaja-olo :) Kuuntelin arvostelua jännityksellä, koska mulla ei ollut mitään hajua paljonko tällaisesta suorituksesta voisi saada pisteitä. VIK (viettikestävyys, itsevarmuus, kuormitettavuus) erinomainen ja pisteet 90. Jippiaijee!! Olin myös tosi tyytyväinen kokeen maalimiehen, Jari Laakson, työskentelyyn, koiran oli helppo onnistua kun maalimies toimii hienosti.

Olin niin iloinen ja helpottunut, intensiivinen treenaaminen on tuottanut tulosta, kirjaimellisesti! Olen äärimmäisen kiitollinen meidän maalimiehelle, että se on jaksanut Konnaa veivata ja mua opastaa. Väitetään, että nälkä kasvaa syödessä ja se on kyllä ihan totta ;) Mutta katsotaan meidän suojelu-uraa uudestaan sitten ensi keväänä/kesänä. Nyt Konna jää suojelusta ansaitulle tauolle (palauttavien treenien jälkeen vasta tiestysti)!

IP1 Tämä on Corvette

We did it <3

Oon niin iloinen, että en tiedä miten päin olla. Pitkäaikainen haave on vihdoin totta. Olin jo haudannut kaikki ne unemat siitä, että me kilpaillaan koskaan suojelussa. Mutta toisin kävi :) Ja nyt Konnalla on sitten se IP1-koulutustunnus, mitä sille olen aina halunnutkin saada!

Kokonaisuutena olen tosi tyytyväinen meidän suoritukseen. Sarja oli seuraavanlainen: A91, B71, C90. Jokainen suoritus on videoitu ja laitan linkit tänne blogiin heti, kun saan kaikki videot nettiin (tottisvideolla näkyy myös koko paikallaolo, niin sitä täytyy vähän muokata). Tarkemmat sepostukset kokeesta tulee sitten samalla niiden videoiden kanssa.
Mutta tuo jälki oli yksi Konnan elämän parhaista <3

Tässä vielä kuvatodistetta viime viikolta, kun Konnaa alkoi lapsettaa ja se VARASTI mun huulirasvan yöpöydältä(!!!):

 

 

Sairaslomapäivän rotupohdintaa.

Kun viettää päivän sängyssä makoillen ja nenäänsä jatkuvasti niistellen, tulee aika väkisinkin pitkäksi ja ajatukset alkaa laukkaamaan. Siksi ajattelinkin tulla turisemaan tänne blogin puolelle mietteistä, mitä mulla pyörii päässä seuraavan koiran rotuvalintaan liittyen.

En siis ole 100% päättänyt minkä rotuinen se seuraava koira on. Mutta olen melko varma, että se on joku seuraavista; malinois, kelpie tai bordercollie. Ja oli se sitten mikä tahansa näistä, haluaisin sen olevan käyttö-/työlinjainen (ainakin osittain). Tässäpä joitain kriteereitä seuraavalle koiralle (lähinnä rodulle):

- keskikokoinen = alle 20kg
- työintoinen ja ketterä
- motivoitavissa leluilla
- monipuolinen harrastuskoira
- arkielämässä helppo
- lyhytkarvainen

Nuo on ehkäpä ne suurimmat kriteerit. Jos jollain tulee mieleen joku muukin rotu, kuin jokin noista kolmesta, niin saa toki ehdotella ;) Tuo kriteeri "alle 20kg" sulkee pois malinois-urokset, koska ne ovat turhan kookkaita. Haluaisin Konnan kaveriksi pienemmän koiran kuin se itse on (33kg ja 66cm).

Olen yhteen kelpie-kasvattajaan ollut yhteydessä ja "varauksen" tehnyt yhteen pentueeseen (vaikka varauksia ei otetakaan varsinaisesti ylös), mutta suunniteltu astutus ei onnistunut :( Täytyy siis nyt vain odotella.

 

Olen löytänyt ja kuullut muutamasta mielenkiintoisesta bc-yhdistelmästäkin, mutta mulla ei ainakaan tällä hetkellä ole ihan samanlaista paloa siihen rotuun, kuin esim. kelpieen. Mutta eihän sitä koskaan tiedä mistä itsensä löytää ;) Malinois-pentueita seurailen jatkuvasti ihan mielenkiinnosta, mutta ei silläkään rintamalla ole mitään säväyttävää!

Tällä hetkellä tuntuu jotenkin niin rauhalliselta ja tylsältä, kun on vain yksi koira kotona. Toki nyt kaikkien näiden suojelukoe-treenien ja valmisteluiden keskellä olen tähän tilanteeseen ihan tyytyväinen, mutta kohtahan tämä koe-stressi on ohi ja sitten on taas ihan liikaa aikaa, minkä voisi hyvin kuluttaa pennun kanssa ;)

"Ei se mikään helmi ole, mutta omalla tavallansa ihan jees."

Ollaan viikon aikana käyty tekemässä neljänä päivänä jälkeä ja kahtena päivänä tottista ja puruja. Tällä hetkellä mulla on ihan luottavainen mieli; ei me mitään huimia pisteitä saada, mutta kyllä meillä mahdollisuudet siihen IP1-koulutustunnukseen on.

Jäljellä Konna on tarkentanut työskentelyä, kun oon laittanut jäljelle enemmän yksittäisiä nameja ja namikasoja. Namikasoissa täytyy vaan muistaa se, että ne ei ole liian isoja, muuten Konna rynnii niille. Esineet se on satunnaisesti ilmaissut vinoon, mutta ilmaiseepahan kuitenkin ;) Oon muutaman kerran kokeillut ajaa tyhjää (namitonta) jälkeä ensimmäiselle esineelle ja myös tehnyt palkattomia esineitä, eikä niissä tunnu olevan ongelmaa. Tulevalla viikolla ennen koetta en ehdi enää pellolle, mutta tässä meidän lähistöllä on muutama hyvä futisnurmi (harjoituskenttä), joille ajattelin käydä torstai- ja perjantai-aamuna tekemässä jäljet. Oon tehnyt huomion, että kun Konnalla ajaa jälkeä kolmena-neljänä päivänä peräkkäin, niin parhaat jäljet on aina ne kolmas ja neljäs päivä.

Tässä videomateriaalia Konnan tämän päivän jäljestä (paalulla on nameja, mutta seuraavat namit vasta ensimmäisen esineen jälkeen):

Tottiksessa eteenmeno tuottaa edelleen ongelmia. Välillä se lähtee ja välillä ei. Se siis tietää idean ja kun kuiskaan sille eteen (kun ollaan siirtymässä esteiltä lähetyspaikalle), se olis jo menossa. Ja kun käsky tulee, niin se lähtee tosi lujaa ja määrätietoisesti juoksemaan. Mutta puolessa välissä tulee se epävarmuus, jos palkka ei vielä näy :/ Esteet Konna on suorittanut nyt hyvin ja samoin jäävät ja luoksetulon. Paikallaoloa en ole tällä viikolla enää tehnyt. Mutta useamman onnistuneen ampumis-paikallaolon jälkeen, mulla on senkin suhteen aika luottavainen mieli :) Seuraaminen on eteenmenon lisäks meidän murheen kryyni. Kun Konna on korkeassa vireessä, se edistää ja vaikuttaa jotenkin hermostuneelta. Nykyään vaikka en edes nosta sitä millään tavalla kentälle mentäessä, se on silti ihan täpinässä. Täytyy koepaikalla ennen tottista varmaan seurautella ja palkkailla sitä, että se vähän tasaantuis siihen kisasuoritukseen. Uskon, että tämä on siis vain treenin vähyydestä kiinni. Varmasti tuon saisi tekemään hyvin korkeassa vireessäkin, mutta näillä nyt mennään. Ja henkilöryhmään Konna varmaankin reagoi, sitä ollaan päästy tekemään tosi vähän.

Puruissa Konna on onneksi vähentänyt tökkimistä irrotuksen jälkeen, mutta edelleen se saattaa sen tehdä. Vitos-piilon se kiertää aina välillä ensimmäisellä yrittämällä ja välillä ei. Onneksi se nyt sentään tuntuu purevan ihan kohtalaisesti :)

Virallinen ilmoittautuminen kokeeseen on nyt lähetetty, joten enää ei voi perääntyä!